Uutiset

Talo Varjo: Pienestä koosta suuret ympäristöhyödyt

Arkkitehti Matti Kuittisen taloprojekti tutkii pienten omakotitalojen päästöjä. ”Talo Varjo” on resurssitehokkaan rakentamisen konsepti, joka yhdistää kiertotalouden, minimalistisen suunnittelun ja kestävän kehityksen.
Minitalo Varjon havainnekuva
Minitalo Varjo. Kuva: Aulis Lundell Oy

Arkkitehti, Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen on vetänyt Tiny Homes -projektia, joka on tutkinut millaisia erilaisten asumismuotojen päästöt ovat, ja millaista olisi mahdollisimman vähäpäästöinen asuminen.

Projektissa on päästy pilotointivaiheeseen, kun keväällä alkaa minitalo Varjon rakentaminen yhteistyössä Aulis Lundell Oy:n kanssa. Pienen omakotitalon rakentamisen tarkoituksena on tutkia omakotiasumisen materiaalitehokkuutta ja mahdollisuuksia hiilijalanjäljen pienentämiseen. 

"Tutkimme, miten voimme suunnitella ja rakentaa tehokkaasti, ja teemme hiilijalanjälkilaskelmat jokaisesta askeleesta. Tarvittaessa koe voidaan toistaa", Kuittinen kertoo.

Hän korostaa, että ihmiskunnalla on rajallinen hiilidioksidibudjetti, ja rakentamisessa on otettava käyttöön keinoja pysyä sen rajoissa. 

”Omakotitalo on päästöjen kannalta usein huonoin mahdollinen asumismuoto, mutta se on samalla yleensä suosituin ja halutuin. Siksi meidän pitäisi miettiä uudelleen, miten saamme tämän suomalaisille tärkeän asumismuodon mahtumaan planeetan rajoihin", hän toteaa.

Hänen ryhmänsä on vertaillut ovatko minitalot ympäristöystävällisempiä kuin suuret talot, olipa mittana sitten laskea päästöt neliömetriä tai käyttäjää kohti. 

"Minitalojen päästöt ja materiaalien kulutus ovat käyttäjää kohti mitattuna ylivertaisen alhaisia", Kuittinen huomauttaa. 

Pilotoinnissa uusiokäytettyjä materiaaleja kaikkialla

Talo Varjossa on keskitytty kiertotalouden hyödyntämiseen mahdollisimman paljon. Kuittinen myöntää, että nykyiset rakennusmääräykset eivät välttämättä tue tällaista rakentamista, jossa on paljon kierrätettyä materiaalia.

Talo pyritään tekemään yli 50-prosenttisesti uudelleenkäytetyistä ja kierrätetyistä materiaaleista, ja tavoitteena on, että loput materiaalit tulisivat mahdollisimman vähäpäästöisistä lähteistä.

"Käytämme esimerkiksi vanhoja ikkunoita ja ovia, kierrätettyä terästä, puuta ja autonrenkaita, teollisuuden sivuvirtoja ja kierrätysaineita sisältäviä muovikomposiitteja", Kuittinen kertoo. 

Uusiokäyttömateriaalit ovat keskeisesti käytössä Talo Varjossa.
Talo Varjossa on keskitytty kiertotalouden hyödyntämiseen mahdollisimman paljon. Kuva: Matti Kuittinen

Talo Varjon myötä lanseerataan ja koekäytetään ensimmäistä kertaa merkittäviä teollisen kiertotalouden ratkaisuja, kuten täysin hiilineutraalit teräsprofiilit, jotka on valmistettu sataprosenttisesti kierrätetystä teräksestä.

Rakennuksessa kokeillaan myös uusia keinoja muovien kierrätykseen.

Uudenlainen asuinympäristö

Projektin tavoitteena on luoda uudenlainen asuinympäristö, jossa korostetaan kierrätettyjä materiaaleja ja kestävyyttä. Tutkimuksen mukaan talon sijainnilla ei ole suurta merkitystä, kun tarkastellaan materiaalia ja energiaa. 

"Kunnallistekniikan ja sijainnin osuutta ei ole tarkasteltu, vaan pyrimme saamaan konseptin toimimaan kaikkialla", Kuittinen selittää.

Rakennus voidaan siirtää sellaisenaan paikasta toiseen eli kodin voi ottaa muutossa mukaan. Rakennus on kuitenkin moderni ja tämänhetkisten rakennustapojen mukainen.

Sisätilat tehdään monikäyttöisiksi ja muuntuviksi. Talon sisustus on minimalistinen ja funktionaalinen.

"Esimerkiksi keittiössä ei ole kaappeja, vaan avohyllyt", Kuittinen kuvailee. "Haluamme vähentää tarpeetonta tavaramäärää."

Kun talo Varjo valmistuu tämän kevään aikana, hän aikoo muuttaa sinne projektin ajaksi itse asumaan.

"Olen kokeillut kapselihotelleja ulkomailla ollessani", hän naurahtaa. 

Tiny Homes -projekti osoittaa, että vaikka kodit voivat olla pieniä, niiden ympäristöhyödyt voivat olla suuria, kun oikeat ratkaisut otetaan käyttöön.

Lisätietoja: 

Professori Matti Kuittinen, [email protected], 050 594 7990

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
Puustoa kerrostaloalueella.
Mediatiedotteet Julkaistu: