Taidekasvatuksesta vauhtia osallistavampaan koulutukseen

Suomalaisen koulun tulisi tulevaisuudessakin olla paikka, jossa taiteella on sekä tila että tilaus, sanoo Alma Muukka-Marjovuo.

Musiikki ja kuvataide yhdistyivät 1920-luvun taidekasvatuksen opetusmenetelmissä. Tätä vanhaa, mutta avantgardistista perinnettä voisi hyödyntää myös tämän päivän taideopetuksessa.

Aalto-yliopiston taiteiden laitokselta väittelevä musiikki- ja kuvataidekasvattaja Alma Muukka-Marjovuo tarkastelee väitöstutkimuksessaan 1900-luvun alun käsityksiä taidekasvatuksesta. Keskiöön nousee käsityön- ja piirustuksenopettaja Lilli Törnuddin (1862–1929) unohduksiin jäänyt taidekasvatuksen metodiikka.

– Taiteita yhdistävät työskentelytavat kiinnostavat tämän päivän taidekasvattajia. Tutkimukseni on paluu tällaisen kasvatustavan juurille, sillä Törnuddin metodiikassa eri taiteen lajit ovat tiiviisti tekemisissä toistensa kanssa. Hän sovelsi esimerkiksi musiikinopetuksen työskentelytapoja ja musiikin terminologiaa kuvataiteiden opetuksessa, Muukka-Marjovuo kertoo.

Lilli Törnudd kuului 1800- ja 1900-luvun taitteessa vaikuttaneisiin taideopetuksen uudistajiin, joille ihmisen opettaminen kokonaisuutena oli keskeistä. Törnudd halusi koulusta oppilaskeskeisemmän ja osallistavamman, paikan, jossa taide ei olisi vain oppiaine vaan kasvatustyön periaate tieteen rinnalla.

– Törnudd haaveili koko Suomen kansalle yhteisestä peruskoulusta, joka pohjautuisi käsillä tekemiseen, yksilöllisen ilmaisun arvostamiseen ja oman ajattelun opettelemiseen, Muukka-Marjovuo selventää.

Tutkijan mukaan suomalaisen koulun tulisi tulevaisuudessakin olla paikka, jossa taiteella on sekä tila että tilaus.

Käytännön sovelluksia nykyopetukseen

Muukka-Marjovuo soveltaa tutkimuksessaan Törnuddin taidekasvatusideoita nykypäivän taideopetukseen. Tavoitteena on kehittää erityisesti lukiokoulutusta ja sen toimintakulttuuria entistä yhteisöllisemmäksi ja osallistavammaksi.

– Tutkimuksen mukaan Törnuddin opetusohjeissa on neljä erilaista kokonaisuutta: rytmi, koriste, tempo ja affekti. Mielestäni nämä tulisi ottaa perusrakenteeksi koulun taidekasvatuksen opetussuunnitelmaan. Silloin opetusta pystyttäisiin integroimaan paremmin eri taideaineissa. 

Muukka-Marjovuo ehdottaa, että tempon opetusohje voisi toteutua nykypäivänä esimerkiksi itselle vieraiden ihmisryhmien kanssa toimimisena.

– Koristeen didaktiikka voisi olla esimerkiksi hylätyn kierrätystavaran merkityksellistämistä koristamisen avulla tai soittimien tekemistä kierrätysmateriaaleista. Affektin didaktiikka taas korostaa taiteen tekemisen hauskuutta ja taiteen leikkiä, Muukka-Marjovuo jatkaa.

Opettajana työskennelleellä Muukka-Marjovuolla on kokemusta niin musiikki- kuin kuvataidekasvatuksesta. Väitöstutkimusta onkin ohjannut tutkijan omiin kokemuksiin pohjaava tieto, joka on mahdollistanut myös kahden eri oppiainekulttuurin vertailun.

Väitöstutkimus on toteutettu hyödyntämällä useita tutkimusmenetelmiä. Muukka-Marjovuo on systemaattisesti analysoinut Lilli Törnuddin kirjallista tuotantoa, esittänyt Törnuddia erilaisissa performansseissa sekä kokeillut tämän vanhoja menetelmiä opiskelijoiden kanssa.

Väitöstilaisuus

Väitöskirja ”Taidetunteen kasvattaminen: Lilli Törnudd taidekasvatuksen maailmoja luomassa” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 3.10.2014 klo 12, Mediakeskus Lumeen Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii professori Eeva Anttila Taideyliopistosta.

Lisätietoja:

Alma Muukka-Marjovuo
puh. 040 565 2750
[email protected]
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Infografiikka tietotekniikan sijoituksesta 56:nneksi maailmassa.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tietotekniikan ala loikkasi sijalle 56 Times Higher Educationin rankingissa

Insinööritieteiden ja teknologian ala oli sijalla 101–125 maailmassa.
The picture shows Professor Ray Ball giving a keynote speech at the seminar organized at the School of Business.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaikki hyötyvät yritysten tilinpäätösraportoinnista

Tekoäly, tasapainoilu globaalien ja paikallisten kysymysten välillä sekä sosiaalisten ja ympäristökysymysten entistä vahvempi painottaminen asettavat haasteita tulevaisuuden tilintarkastajille.
Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiteknologian kansainvälinen kärki kokoontuu perjantaina 18. lokakuuta Otaniemeen

Kvanttiteknologian paneelissa kohtaavat muun muassa molekyylejä hyödyntävän tietokoneen kehittäjä Kenji Ohmori ja Valkoisen talon kvantti-informaatiotieteen apulaisjohtaja Jake Taylor.
Professor Ray Sterling
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Professori Ray Sterling: Worldwide developments in urban underground planning

Katso tallenne Professori Sterlingin vierailuluennosta.