Taide ja luovuus innovoinnin ja ihmisläheisten teknologioiden innoittajina
Suomen EU:n puheenjohtajakausi on viime kuukausina kääntänyt muiden maiden poliitikkojen, median ja kansan katseet kohti Suomea. Brexit-neuvottelujen ja ministeritapaamisten kanssa samaan aikaan Brysselissä järjestetty Aalto-yliopiston ja Euroopan komission STARTS-hankkeen Sustainable Transformations -tapahtuma tutki kestävyyden käsitettä taiteen ja luovuuden keinoin.
STARTS on Euroopan komission Horisontti 2020 -rahoitusohjelman alainen hanke, joka keskittyy tutkimaan, miten taide vaikuttaa innovaatioihin yhteiskunnan, tekniikan, ekologian ja liiketoiminnan saroilla.
Seminaari järjestettiin Brysselissä BOZAR Centre for Fine Arts -keskuksessa. Sen osallistujat pääsivät pohtimaan, miten tekniikka ja taide voisivat yhdistää voimansa nykypäivänä ja mitä luovuus voi tarkoittaa tänä ennennäkemättömien yhteiskunnallisten muutosten aikana.
Teknologia-avusteinen luovuus
Yksi tilaisuuden pääpuhujista, Aalto-yliopiston professori Pia Fricker mainitsi puheessaan, että meidän tulee suhtautua kriittisesti digitaalisen median ja nopeasti kehittyvän älykkäiden kaupunkien teknologioiden monimuotoisuuteen ja sattumanvaraisuuteen. Fricker opettaa digitaalisia suunnittelumenetelmiä maisema- ja kaupunkisuunnittelussa Aalto-yliopistossa. Hänen mukaansa meidän pitäisi pohtia nykyistä enemmän omien työkalujen rakentamista uusien ratkaisujen löytämiseksi.
Koray Tahiroğlu Aalto MediaLabista alusti siitä, kuinka edistynyt tekoäly muokkaa ja muuntaa suhdettamme maailmaan, niin että syntyy vaikutelma siitä, että ihminen on vuorovaikutuksessa ”jonkun muun kuin itsensä” kanssa. Tahiroğlu on Aalto-yliopiston Sound and Physical Interaction (SOPI) -tutkimusryhmän perustaja ja johtaja, ja tutkii mahdollisuuksia tehdä musiikkia tekoälyn avulla.
Taiteen laitoksen professori (Associate Professor) Laura Beloff, joka johtaa Visual Culture, Curating and Contemporary Art (ViCCA) -maisteriohjelmaa Aallossa, keskittyi puheessaan taitelijan rooliin yhteiskunnassa:
”Tänä haasteellisena aikana on erittäin tärkeää, että taiteilijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnallisten kysymysten pohdintaan yhdessä muiden alojen kanssa”, Beloff sanoo. "On selvää, että monitahoisia ongelmia ei voi ratkaista katsomalla asiaa vain yhdestä näkökulmasta, vaan tarvitaan monialaista yhteistyötä ja laajempaa perspektiiviä. Siksi meidän tulee lisätä yhteistyötä ja tiedon jakamista taiteen ja tieteen alojen kesken.”
STARTS-hankkeen tukeman MindSpaces-tutkimusprojektin johtaja Beatrice de Gelder oli yksi tapahtuman pääpuhujista. Hän käsitteli puheessaan visiotaan taiteilijoiden, tutkijoiden ja teknologiaosaajien yhteistyöstä. Hän kertoi pilottitapauksista, jotka olivat kehittyneet MindSpacesissa ammattilaisten synergioiden tuloksena. Näitä olivat esimerkiksi inspiroivien työpaikkaympäristöjen ja ulkotilojen luominen.
De Gelder toimii professorina alankomaalaisessa Maastrichtin yliopistossa ja johtaa siellä Brain and Emotion Lab -tutkimusyksikköä.
Puettavan teknologian työpaja loi tulevaisuuden näkymiä
Kaikille avoimen osuuden jälkeen iltapäivällä pidettiin ammattilaisille suunnattu työpaja, jossa osallistujat pääsivät koettelemaan mielikuvituksensa rajoja ja luomaan tulevaisuuden puettavaa teknologiaa. Työpajan ideoi ja toteutti belgialainen taiteilija Claire Williams yhdessäkoodari Ann Peetersin ja Aalto-yliopistonLearning Environments -tutkimusryhmän tutkijan Eva Durallin kanssa.
Tapahtuman lopuksi pidettiin paneelikeskustelu, jossa Aalto-yliopistoa edustivat tietotekniikan laitoksen professori Marjo Kauppinen, tekstiilisuunnittelija ja tohtorikoulutettava Emmi Pouta sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan ja perustieteiden korkeakouluissa toimiva residenssitaiteilija Matthew C. Wilson.
Aalto-yliopistossa tutkimukseen ja käytäntöönsovellettava poikkitieteellinen lähestymistapa antaa mahdollisuuden tutkia ajankohtaisia haasteita ja selvitä yllättävistä tilanteista yhteisluomisen, empatian, mielikuvituksen ja uuden ajattelun avulla.
Laura Beloff, joka on aiemmin työskennellyt STARTS-hankkeessa, selventää kuinka humanistinen poikkitieteellinen lähestymistapa voi rakentaa siltoja erilaisten ajattelutapojen välille: "Taide on luontainen kanava suurelle yleisölle viestimiseen ja se usein kuvastaa ja heijastelee olemassa olevaa maailmaa ja yhteiskuntaa. Minun mielestäni kiinnostava nykytaide on sellaista, joka aktiivisesti konstruoi maailmaa ja hahmottelee tulevaisuuden näkymiä. Taiteen avulla on mahdollista kysyä sellaisia kysymyksiä, joiden kysyminen on välttämätöntä tai ehdottaa radikaaleja lähestymistapoja, jotka voisivat olla ’kiellettyjä’ muilla aloilla."
Kiinnostaako poikkitieteellisyys ja luovuus? Osallistu monialaiseen, luovuutta käsittelevään U-Create -seminaariin 29. marraskuuta klo 10.00-15.00 osoitteessa Maarintie 8, Espoo.
Monialainen U-Create -seminaari luovuudesta
Mikä on luovuuden merkitys ja tulevaisuus yhteiskunnassa, teollisuudessa ja yliopistoissa?
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Viisi vinkkiä, joilla voit kehittää luovuuttasi tänä keväänä ja kesänä
YK viettää Maailman luovuuden ja innovaatioiden päivää 21. huhtikuuta. Kokosimme vinkkejä luovuuden oppimiseen.
Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja
Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi
Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.