Uutiset

Synteettisen biologian kilpailuun otetaan osaa ensi vuonnakin

Kilpailuun osallistuminen oli hieno ja hauska kokemus. Mutta mitä tekemistä hybridieläimillä oli kilpailun kanssa?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoista koottu monitieteinen ryhmä otti osaa ensimmäisenä suomalaisena joukkueena kansainväliseen iGEM-kilpailuun. Joukkueen kilpailuideana oli luoda säädinjärjestelmä, jolla voidaan kontrolloida sitä, miten geenit ilmentyvät soluissa. Kotiin 250 joukkueen kilpailusta palattiin parhaan wiki-sivuston palkinnon kanssa.

”Opimme projektin aikana synteettisestä biologiasta paljon. Innostus oli valtava, kun kilpailupaikalla tajusimme, miten paljon osaamme alaa. Mutta sen lisäksi yrittäjyys- ja startup-asiat avautuivat meille ihan uudella tavalla. Meille konkretisoitui, että yrittäjyys on yksi mahdollinen tapa työllistyä. Työpaikat eivät synny tyhjästä vaan jonkun on ne luotava”, Aalto-Helsinki-joukkueen Mikko Laine kertoo.

Joukkueen matka alkoi jo maaliskuussa ryhmän kasaamisella. Ennen Bostonissa lokakuun lopussa pidettyä kilpailuviikkoa eli Jamboreeta ryhmäläiset työskentelivät ahkerasti sekä laboratoriossa että sen ulkopuolella. Jokainen joukkueenjäsen sai keskittyä monen muun asian ohella omaan vahvuuteensa. Esimerkiksi Mikko hoiti projektin viestintää. Yrittäjyys oli myös vahvasti mukana. Joukkue osallistui Aaltoes-yhteisön järjestämään Summer of Startups -ohjelmaan, jonka puitteissa opiskelijat hioivat pitchaus-taitojaan, oppivat verkostoitumista ja pääsivät tapaamaan startup-vaikuttajia.

Käyntikortit jään murtajina

Jamboree oli hektistä aikaa. Posterisession ja oman esityksen lisäksi aika meni tutustuessa muiden maiden joukkueisiin ja heidän kilpailutöihinsä. Tutustumista helpotti yllättävä valttikortti.

”Joukkueemme taitava graafikko Laura oli piirtänyt käyntikortteihimme hybridieläimen, joka oli yhdistelmä jokaisen kolmesta lempieläimestä. Kaikkien ryhmäläisten käyntikortit keränneet saivat palkkioksi karkkia. Monet lähestyivät meitä pyytämällä käyntikorttia. Kuvat auttoivat hauskalla tavalla keskustelun avaamisessa. Ja kenties joskus synteettinen biologia voisi tuottaa tällaisia eläimiä”, Mikko nauraa.

Ensi vuonna on seuraavan joukkueen vuoro osallistua iGEM-kilpailuun, sillä uutta joukkuetta ollaan pian rekrytoimassa.

iGEM eli International Genetically Engineered Machine on vuosittainen kansainvälinen synteettisen biologian kilpailu, jonka aikana kukin osallistuva joukkue suunnittelee, kehittää ja toteuttaa yhdessä synteettisen mekanismin käyttäen hyväkseen jotakin organismia ja avointa geenikirjastoa. Kilpailun päätavoitteina on alan tutkimuksen, opetuksen ja yhteisön kehittäminen, sekä tietoisuuden lisääminen.

Kuvassa Mikon kimeera: anakonda, vasarahai ja tarantula. Kuvitus by Laura Laakso.

Lue lisää joukkueen verkkosivuilta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.