Uutiset

Sylikkäin magneettikuvaan – tutkijat selvittivät, miten kosketus näkyy pariskuntien aivoissa

Koskettelu sai aivot tahdistumaan ja samalla peilaamaan kumppanin tekemiä liikkeitä.
Two people in an mri scanner on the left, with an image of their brains on the right
Kuvassa vasemmalla pariskunta magneettikuvauslaitteessa, ja oikealla koskettamiseen liittyvät aivovasteet. Kuva: Ville Renvall.

Aalto-yliopiston ja Turun PET-keskuksen tutkijat ovat kehittäneet uuden, kahden ihmisen aivoja yhtä aikaa kuvaavan menetelmän, jonka avulla voidaan tutkia sosiaalista vuorovaikutusta.

Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat mittasivat kymmenen pariskunnan aivotoimintaa. Jokainen pariskunta oli magneettikuvauslaitteessa noin 45 minuuttia, ja niiden aikana he koskettivat toistensa kasvoja. Kokeen tarkoitus oli selvittää, kuinka sosiaalinen koskettaminen aktivoi aivoja. Tulokset julkaistiin Frontiers in Psychiatry -tiedejulkaisun teemanumerossa Social Interaction in Neuropsychiatry.

”Tämä on erinomainen alku luonnollisen vuorovaikutuksen tutkimiselle. Ihminen ei pelkästään reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin vaan mukauttaa toimintaansa hetki hetkeltä sen mukaan, mitä ennakoi tapahtuvan seuraavaksi”, sanoo Aalto-yliopiston emeritaprofessori Riitta Hari.

Tavanomaisen magneettikuvauksen (magnetic resonance imaging, MRI) avulla voidaan tutkia vain yhden ihmisen aivoja kerrallaan. Aalto-yliopistossa kehitetyssä laitteessa magneettikuvauksessa käytetyn kelan vastaanotinelementit on jaettu kahteen erilliseen kelaan. Tämä mahdollistaa kaksien aivojen samanaikaisen kuvaamisen, kun henkilöt asettautuvat kuvauslaitteeseen riittävän lähelle toisiaan. Osallistujat olivat tutkimuksen ajan magneettikuvauslaitteessa kasvot vastakkain, lähes halaten toisiaan.

Tutkijoiden ohjeesta koehenkilöt taputtelivat vuorotellen toistensa huulia. Samalla heidän aivojensa liike- ja tuntoalueet aktivoituivat.

”Sosiaalisen kanssakäymisen aikana ihmisten aivot kirjaimellisesti tahdistuvat. Tällainen toisten liikkeiden ja tunteiden mielensisäinen kopioiminen on todennäköisesti sosiaalisen kanssakäymisen perusmekanismeja. Nyt kehitetty uusi tekniikka antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia sosiaalisen vuorovaikutuksen aivomekanismien tutkimiseen”, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun Valtakunnallisesta PET-keskuksesta.

”Esimerkiksi keskustelun tai ongelmanratkaisun aikana ihmisten aivotoiminnat kytkeytyvät joustavasti toisiinsa. Reaaliaikaisen sosiaalisen kanssakäymisen aivoperustaa ei kuitenkaan voida ymmärtää, ellei voida mitata samanaikaisesti molempien vuorovaikutukseen osallistuvien henkilöiden aivoja”, Riitta Hari kertoo.

Tutkimusta rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ja Suomen Akatemia.

Lisätietoa:

Alkuperäinen julkaisu: Imaging Real-Time Tactile Interaction With Two-Person Dual-Coil fMRI

Riitta Hari
Professori emerita
Aalto-yliopisto
[email protected]

Lauri Nummenmaa
Professori
Turun PET-keskus
[email protected]
p. 050 574 7933

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.
Aikalava
Mediatiedotteet Julkaistu:

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.