Suomi kehittää kyberturvallisuuden kansalaistaitoja koko Euroopan unionin alueelle
Kyberturvallisuuden kansalaistaidot ovat yhä tärkeämmässä roolissa digitalisoituvissa yhteiskunnissa. Aalto-yliopisto ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat laajan hankkeen, jossa luodaan EU-jäsenmaihin yhteinen kyberturvallisuuden kansalaistaitojen koulutuspaketti. Kolmivuotisen hankkeen sopimus on allekirjoitettu.
”Tietoturvan ymmärtäminen ja perustaidot ovat yhä tärkeämpiä ja on kansalaistaito jokaiselle digitaalisissa yhteiskunnissa”, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja hankkeen johtaja Jarno Limnéll sanoo.
”Aalto-yliopistolla on pitkäaikainen kokemus kyberturvallisuuden asioiden tutkimuksesta, opetuksesta, verkko-opetusalustojen luomisesta sekä koulutusmateriaalien tekemisestä. Meillä on erinomaiset lähtökohdat viedä osaamistamme Euroopan laajuisesti ja samalla vahvistaa Suomen jo entisestään hyvää mainetta kyberturvallisuudessa”, Limnéll jatkaa.
”Kansalaisten tahto ja taito käyttää digitaalisia palveluita ratkaisee sen, miten digitalisaatio yhteiskunnassa etenee. Olennaista on, että voimme luottaa digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin. Luottamus syntyy, kun turvallisuus on sisäänrakennettu ja käyttäjä ymmärtää sen merkityksen”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.
”Kyse on sekä nykyhetken että tulevaisuuden kansalaistaidoista, joiden merkitys kasvaa vuosi vuodelta digitalisaation kehittyessä. Asian tärkeyttä kuvaa se, että hankkeen rahoitus on osa EU:n elpymisvälinettä. Näiden taitojen opettamiseen ja kouluttamiseen kannattaa panostaa ja samalla hyödyntää uudenlaisiakin oppimisen keinoja”, valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen toteaa.
Kybertaitoja opettava peli innostamaan kaikkia kohderyhmiä
Aalto-yliopiston tutkijaryhmä Limnéllin johdolla aloittaa työnsä heti. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on jo itsessään hyvin laaja. Tavoitteena on tutkimuksen keinoin selvittää kyberkansalaistaitojen opettamisen tapojen ja materiaalien nykytila Euroopan unionin jäsenmaissa. Tuloksena syntyy kattava raportti kyberkansalaistaitojen opettamisen nykytilasta koko Euroopan unionin alueella.
Aalto-yliopistolla ja sen kyberturvallisuuden tutkijoilla on pitkä kokemus EU-hankkeista ja niiden onnistumisen edellytyksistä sekä vahva poikkitieteellinen yhteistyö yliopiston sisällä. Projektissa hyödynnetään Aallon monialaista osaamista ja kehitetään kyberturvaopetukseen uusia keinoja esimerkiksi pelillistämisen avulla. Pelin sisältö ja visuaalisuus ovat tärkeitä keinoja oppimiseen innostamisessa.
Projektin suurin tuotos on kyberkansalaistaitoja opettavan, kaikille avoimen verkkosivun avaaminen. Verkkosivun sisältö on saatavissa kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. Verkkosivuilla oleva koulutusmateriaali tulee olemaan käyttäjille mahdollisimman helppokäyttöinen ja käytännönläheinen, ja se huomioi kaikki ikäryhmät. Mahdollisimman aikaisin tehtyjen käyttäjäkokemuksien hyödyntäminen toteutuu niin verkkosivujen opetusmateriaalin kuin pelin toteuttamisessa.
Lisätietoa:
Jarno Limnéll
työelämäprofessori ja hankkeen johtaja Aalto-yliopisto
jarno.limnell@aalto.fi
040 5276173
Rauli Paananen
valtion kyberturvallisuusjohtaja
rauli.paananen@gov.fi
0295 342 212
Lue lisää uutisia
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat
Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.