Uutiset

Suomi 100 -satelliitti otti jo ensimmäiset kuvansa

Kolmesta otoksesta koostetussa panoraamakuvassa näkyy Suomea ympäröivää pilviverhoa. Tulevaisuudessa satelliitin kamera oppii tekoälyn avulla poimimaan kuvavirrasta automaattisesti esimerkiksi revontulista otetut kuvat.
Suomi 100 ensimmäiset kuvat

3. joulukuuta avaruuteen lähetetyn Suomi 100 –satelliitin ensimmäinen viikko avaruudessa on sujunut hyvin. Satelliittiryhmä on tarkistanut satelliitin alijärjestelmät, ja yhteydenpito satelliittiin sujuu rutiinilla.  Tiimi on yhteydessä satelliittiin Otaniemessä olevan maa-aseman kautta useita kertoja päivässä.

Myös Suomi 100 -satelliitin varsinainen käyttö on alkanut. Kameralla on otettu useita kuvia, ja samalla kameran asetuksia on säädetty sopiviksi. Ensimmäiset kuvat satelliitista saatiin jo itsenäisyyspäivänä, mutta ensimmäiset yksityiskohtaiset kuvat otettiin 9. joulukuuta.

“Tämä on hieno välietappi”, iloitsee hankkeen vetäjä, professori Esa Kallio.

“Opiskelijat ovat työskennelleet maa-asemalla yötä päivää. On upeaa, miten ensimmäisistä ylivalottuneista kuvista on päästy jo näin hienoihin otoksiin.”

Vain parhaat kuvat Maahan

9. joulukuuta otetut kuvat on otettu Suomen päällä, mutta niissä ei näy Suomea vaan kaistale Suomea ympäröivää pilviverhoa. Koska satelliitti pyörii hitaasti akselinsa ympäri, kuvat ovat hieman lomittain toisiinsa nähden. Näin myös kuvakulma muuttuu koko ajan, minkä ansiosta kameralla voidaan ottaa laajoja panoraamakuvia.  

Tyypillisesti satelliitista lähetetään alas ensin vain pieniä kuvia. Niiden perusteella maa-asemalla työskentelevä tiimi päättää, mitkä kuvat ladataan alas täysikokoisina. Näin rajallista yhteysaikaa ei kulu epäonnistuneiden tai vähemmän mielenkiintoisten otosten lataamiseen.

Myöhemmin satelliitti valitsee kuvia myös itsenäisesti yksinkertaisen tekoälyn avulla. Eräs satelliitin poikkitieteellisistä kokeista on opettaa satelliitti tekemään valintoja myös esteettisin perustein. Ominaisuuden tärkein sovellus on revontulien automaattinen löytäminen kuvista.

Tähän mennessä tiimi on tehnyt havaintoja satelliitin kameralla. Satelliitin tieteellisen päähyötykuorman, avaruussääilmiöitä havainnoivan radiomittalaitteen käyttö aloitetaan vasta tammikuun alussa.

Aalto-yliopiston kumppani Suomi100 -satelliitin kehityksessä on Ilmatieteen laitos, joka on osallistunut satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.

Lisätietoja:

Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
[email protected]

Suomi 100 -satelliitin kotisivut

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Taiteellinen kuva panssaroidusta superhydrofobisesta pinnasta, joka kestää iskuja ja hylkii nesteitä tehokkaasti. Kuva: Juha Juvonen.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vettä hylkivä panssaripinnoite voi pian tehostaa aurinkopaneeleja ja tuoda suksiin lisäluistoa

Kesäkuussa Aalto-yliopiston tutkijat kertoivat kehittämästään pinnoitteesta Nature-lehdessä. Nyt pinnoitteesta aletaan kehittää lukuisia kaupallisia sovelluksia muun muassa rakennus- ja elektroniikkateollisuuden kanssa.
The computer game could help in the treatment of depression alongside therapy and drug treatment. Picture: Matias Palva’s research group, Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kehittävät tietokonepeliä masennuksen hoitoon

Terapeuttisen toimintavideopelin pelaaminen voi helpottaa masennuspotilaiden oireita ja parantaa heidän kognitiivista toimintakykyään.
putretti-lannoite
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät tuhkasta ja kompostista metsien täsmälannoitteen

Putretiksi nimetty lannoite sisältää fosforia, kaliumia, hiiltä ja hitaasti vapautuvaa typpeä, jotka edistävät puiden kasvua. Sen valmistus kuluttaa selvästi vähemmän energiaa kuin keinolannoitteiden ja vähentää myös louhimisen tarvetta.
An electron microscope image of the device used to extract entangled electrons
Mediatiedotteet Julkaistu:

Askel kohti lähes rajatonta laskentatehoa – tutkijat loivat kvanttilomittumista lämmön avulla

Helppo ja hallittava kvanttilomittuminen lisää kokonaislaskentakapasiteettia ja mahdollistaa muun muassa kvanttisalauksen eli turvallisen tiedonsiirron suurillakin etäisyyksillä.