Suomi 100 -satelliitti otti jo ensimmäiset kuvansa
3. joulukuuta avaruuteen lähetetyn Suomi 100 –satelliitin ensimmäinen viikko avaruudessa on sujunut hyvin. Satelliittiryhmä on tarkistanut satelliitin alijärjestelmät, ja yhteydenpito satelliittiin sujuu rutiinilla. Tiimi on yhteydessä satelliittiin Otaniemessä olevan maa-aseman kautta useita kertoja päivässä.
Myös Suomi 100 -satelliitin varsinainen käyttö on alkanut. Kameralla on otettu useita kuvia, ja samalla kameran asetuksia on säädetty sopiviksi. Ensimmäiset kuvat satelliitista saatiin jo itsenäisyyspäivänä, mutta ensimmäiset yksityiskohtaiset kuvat otettiin 9. joulukuuta.
“Tämä on hieno välietappi”, iloitsee hankkeen vetäjä, professori Esa Kallio.
“Opiskelijat ovat työskennelleet maa-asemalla yötä päivää. On upeaa, miten ensimmäisistä ylivalottuneista kuvista on päästy jo näin hienoihin otoksiin.”
Vain parhaat kuvat Maahan
9. joulukuuta otetut kuvat on otettu Suomen päällä, mutta niissä ei näy Suomea vaan kaistale Suomea ympäröivää pilviverhoa. Koska satelliitti pyörii hitaasti akselinsa ympäri, kuvat ovat hieman lomittain toisiinsa nähden. Näin myös kuvakulma muuttuu koko ajan, minkä ansiosta kameralla voidaan ottaa laajoja panoraamakuvia.
Tyypillisesti satelliitista lähetetään alas ensin vain pieniä kuvia. Niiden perusteella maa-asemalla työskentelevä tiimi päättää, mitkä kuvat ladataan alas täysikokoisina. Näin rajallista yhteysaikaa ei kulu epäonnistuneiden tai vähemmän mielenkiintoisten otosten lataamiseen.
Myöhemmin satelliitti valitsee kuvia myös itsenäisesti yksinkertaisen tekoälyn avulla. Eräs satelliitin poikkitieteellisistä kokeista on opettaa satelliitti tekemään valintoja myös esteettisin perustein. Ominaisuuden tärkein sovellus on revontulien automaattinen löytäminen kuvista.
Tähän mennessä tiimi on tehnyt havaintoja satelliitin kameralla. Satelliitin tieteellisen päähyötykuorman, avaruussääilmiöitä havainnoivan radiomittalaitteen käyttö aloitetaan vasta tammikuun alussa.
Aalto-yliopiston kumppani Suomi100 -satelliitin kehityksessä on Ilmatieteen laitos, joka on osallistunut satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.
Lisätietoja:
Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja
Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi
Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.