Uutiset

Suomesta energian varastoinnin mallimaa Aalto-yliopiston johdolla

Kumppanuuksilla ja yhteistyöhankkeilla etsitään ratkaisuja energian varastoinnin haasteisiin.
Koeputkessa liuotetaan arvokkaita metalleja akkumurskasta. Kuva: Glen Forde/Aalto Energy Platform

Litiumakkujen määrä ja käyttökohteet – muun muassa kannettava elektroniikka, sähköautot, uusiutuvan energian varastointi – ovat lisääntyneet vauhdilla. Akut ovat täynnä ehtymässä olevia materiaaleja, siksi niiden kierrätys on välttämätöntä. Osa akkujen sisältämistä metalleista on luokiteltu EU:ssa kriittisiksi raaka-aineiksi, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on tärkeä merkitys EU:n taloudelle, mutta saatavuusriski on suuri. Ellei elinkaarensa päähän tulleiden akkujen sisältämiä materiaaleja saada tehokkaasti otettua talteen ja kierrätettyä, ne voivat olla myös vakava uhka ympäristölle. Tällä hetkellä litiumin kierrätys on olematonta.

Aalto-yliopisto on energian varastointiin liittyvän metallien arvoketjun tutkimuksen kärjessä. Tutkijat pyrkivät selvittämään muun muassa keinoja, joilla jätevirtoihin menetetyt metallit voitaisiin ottaa talteen sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävillä tavoilla. Vastikään Waste Management -julkaisussa esitetyssä tutkimuksessa Aallon tutkijat esittelivät uuden hydrometallurgisen menetelmän akkumetallien erottelemiseksi liuottamalla murskattua akkujätettä rikkihapolla pelkistävissä olosuhteissa. Prosessissa käytetään aiempia tutkimuksia korkeampia kiintoainepitoisuuksia, minkä ansiosta tuloksena syntyvällä liuoksella on korkea litium-, nikkeli- ja kobolttipitoisuus. Optimoitu pelkistävä liuotus takaa myös hyvän selektiivisyyden, ja siten jäljelle jäävä kuparirikas sakka on soveltuva raaka-aine kuparisulattoon.

Lisäksi Aallossa tehdään tutkimusta muun muassa harvinaisten maametallien talteenottoon liittyen, joita ei myöskään nykyisellään oteta talteen akku- tai kestomagneettijätteestä. Akkujäte- ja harvinaisten aineiden (rare earth elements, REE) tutkimuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden alan kansainvälisten huippujen kuten Central South Universityn ja Jiangxi Universityn kanssa.

Professori Mari Lundström etsii sekundäärisistä raaka-aineista metalleja ja kehittää menetelmiä ja prosesseja, joilla metallit saataisiin paremmin talteen ja kierrätykseen. Kuva: Glen Forde/Aalto Energy Platform

Osallistu Energy Storage Futures -tilaisuuksiin maalis–toukokuussa

”Aalto-yliopisto on ottanut aktiivisen roolin kansallisen energiavarastostrategian aikaansaamiseksi. Ympäristönäkökohtien huomioiminen ja kiertotalousperiaatteiden noudattaminen koko arvoketjussa  tulee olla strategian kärjessä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että akkujen rakennesuunnittelussa tulee huomioida kierrätettävyys ja uusiokäyttömahdollisuudet, ja tehokkaita kierrätysprosesseja on kehitettävä. Jotta Suomi saadaan nostettua energian varastoinnin mallimaaksi, tarvitaan kumppanuuksia ja erilaisia yhteistyöhankkeita, ” sanoo professori Mari Lundström Aalto-yliopistosta.

Aalto-yliopisto järjestää kolmen aamiaistapahtuman sarjan, jossa esitetään energian varastoinnin haasteita, millaista laaja-alaista tutkimusta aiheen ympärillä tehdään sekä visioidaan yhdessä energian varastoinnin tulevaisuutta. Ensimmäinen tilaisuus 22.3. keskittyy energian sähköiseen varastointiin. Seuraavat tilaisuuden pidetään 19.4. (Energian muu kuin sähköinen varastointi) ja 31.5. (Energian varastointitarpeen vähentäminen). Tapahtumat pidetään englanniksi.

Lisätietoa tilaisuuksista:

Energian varastoinnin tulevaisuus -aamiaistilaisuus

Kati Miettunen
Projektipäällikkö, Aalto Energy Platform
[email protected]

Anne Kosola
Asiantuntija, yrityssuhteet
p. 050 596 9395
[email protected]

Artikkeli:

Chao Peng, Joseph Hamuyuni, Benjamin P. Wilson, Mari Lundström, Selective reductive leaching of cobalt and lithium from industrially crushed waste Li-ion batteries in sulfuric acid system

Waste Management, https://doi.org/10.1016/j.wasman.2018.02.052

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Suomessa kehitettiin tekoäly, joka ymmärtää paremmin ihmisen tavoitteita
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa kehitettiin tekoäly, joka ymmärtää paremmin ihmisen tavoitteita

Käyttäjää ymmärtävä tekoäly ei kaipaa jatkuvasti yksityiskohtaisia ohjeita. Siksi se pystyy toimimaan paremmin ihmisen apuna.
Oniipa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat vievät namibialaiskylään sähkö- ja nettiyhteydet – tarvittava teknologia kulkee lava-auton kyydissä

Itsenäisyyspäivänä pilotoitavan hankkeen tavoitteena on helpottaa köyhien alueiden pienyhteisöissä asuvien ihmisten arkea ja luoda keinoja lisätä paikallista yritystoimintaa ja elinvoimaisuutta.
Polymer film that bends when light is shone on it
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kouluttivat jälleen materiaalia kuin Pavlovin koiraa – nestekidemuovi oppi liikkumaan ja tarttumaan esineisiin

Ehdollistamisen jälkeen tutkijat pystyivät ohjaamaan materiaalia pelkän valon voimalla. Tulos on askel kohti uusia pehmeän robotiikan sovelluksia.
Yhtäjalkaa_ideatehtaan tulokset
Tutkimus ja taide Julkaistu: