Uutiset

Suomen Kulttuurirahastolta suuria apurahoja tieteelle

Apurahan tieteeseen tai taiteeseen sai 30 henkilöä tai ryhmää Aalto-yliopistosta. Suuret yksittäiset apurahat saivat professorit Harri Lipsanen ja Zhipei Sun työryhmineen kehittääkseen ihmisaivojen rakennetta ja toimintaa jäljitteleviä elektroniikan komponentteja sekä professori Mikko Alava, jonka työryhmä kehittää tekoälypohjaisten menetelmien avulla muovin sijaan käytettäviä, vettä kestäviä vaahtoja.
Mikko Alava ja kolme muuta tutkimusryhmän jäsentä kuvattuna teknisen laitteen äärellä.
Professori Mikko Alava ja työryhmän jäsenet. Kuva: Suomen Kulttuurirahasto.

Suomen Kulttuurirahaston apurahan tieteeseen tai taiteeseen sai 30 henkilöä tai ryhmää Aalto-yliopistosta. Kaikkien apurahojen kokonaissumma on 1 150 500 euroa.

Suuria tieteen apurahoja saivat muun muassa Suomen kilpailukykyä teollisuudessa ja liiketoiminnassa tukevat tutkimukset.

Yhden suurimmista apurahoista, 200 000 euroa, sai teknillisen fysiikan laitoksen professori Mikko Alava, joka kehittää työryhmineen muovin sijaan käytettäviä, vettä kestäviä vaahtoja. Tutkimuksessa hyödynnetään biomimetiikkaa eli matkitaan puun rakennetta tekoälypohjaisten menetelmien avulla.

Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen professorit Harri Lipsanen ja Zhipei Sun työryhmineen saivat 250 000 euroa kehittääkseen neuromorfisia eli ihmisaivojen rakennetta ja toimintaa jäljitteleviä elektroniikan komponentteja. He pyrkivät löytämään uusia ratkaisuja ympäristöystävällisemmän teknologian pohjaksi.

Suomen Kulttuurirahasto jakoi lokakuussa 2023 saatujen hakemusten perusteella yli 30 miljoonaa euroa apurahoina tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi. Hakukierroksella ylittyi ensimmäistä kertaa 10 000 hakemuksen rajapyykki, ja hakemuksista menestyi joka kymmenes. 

Taiteelle ohjautui 43 prosenttia ja tieteelle 57prosenttia apurahaeuroista. Tiede painottuu, koska valtaosa Kulttuurirahastolle varoja lahjoittaneista on halunnut tukea tieteen eri aloja. 

Onnittelut kaikille apurahan saajille!

Apurahat Aalto-yliopistoon

Insinööritieteet

Dipl.ins. Akseli Leraillez uusia materiaaleja käsittelevään väitöskirjatyöhön, kaksivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apurahana, Suoma ja Adolf Falckin rahastosta 30 000 euroa.

Kauppatieteet

Valtiot. tohtori Johanna Ahola-Launonen teknologista optimismia kestävyyssiirtymissä käsittelevään tutkimukseen, kaksivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apurahana, Annikki Orivuoren rahastosta 34 000 euroa.

M.Sc. Thi Duc Hanh Doan ruoan jakelualustatyötä Suomessa käsittelevään väitöskirjatyöhön, SOK:n rahastosta 30 000 euroa.

Kauppat. maisteri Simo Lehtovirta arvokierron ja sukupuolikategorioiden kehittymistä muodin kulutuksessa käsittelevään väitöskirjatyöhön, kaksivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apurahana, Irma Äärin rahastosta 30 000 euroa.

M.Sc. Linyu Liu kestävämmän HRM-ohjelman toteuttamista pohjoismaisissa, monikansallisissa yrityksissä käsittelevään väitöskirjatyöhön, Outokumpu Oy:n rahastosta 17 500 euroa.

(Yhteensä  111 500 euroa)

Kemian tekniikka

Ph.D. Swarnalok De puettavien terveydenhuollon sensorien kehittämistä ikääntyvän väestön autonomiseen terveyden seurantaan käsittelevään tutkimukseen, Artturi ja Aina Heleniuksen rahastosta 34 000 euroa.

Luonnont. maisteri Mitra Ila täydentävän jälkikäsittelymenetelmän kehittämistä tehokkaaseen biopohjaiseen tuotantoon käsittelevään väitöskirjatyöhön, Artturi ja Aina Heleniuksen rahastosta 30 000 euroa.

Ph.D. Parminder Kaur ligniinin sähkökemiallista hapetusta vanilliinin tuotantoa varten käsittelevään tutkimukseen, Maili Aution rahastosta 34 000 euroa.

Dipl.ins. Mario Mäkinen supertietokoneiden avulla tehtävää ohutkalvojen valmistusmateriaalien ennustamista käsittelevään väitöskirjatyöhön, Kalle ja Dagmar Välimaan rahastosta 30 000 euroa.

(Yhteensä 128 000 euroa)

Perustieteet

Tekn. tohtori Mikko Alava ja työryhmä muoveja korvaavien, vettä kestävien materiaalien kehittämiseen, Kalle ja Dagmar Välimaan rahastosta 200 000 euroa.

M.Sc. Isak Björkman kvanttijärjestelmien tehokasta ja vankkaa siirtymistä tilojen välillä käsittelevään väitöskirjatyöhön, Maili Aution rahastosta 30 000 euroa.

Luonnont. tohtori Maxime Fauconnier ultraäänitehosteisen dynaamisen mikrofluidijärjestelmän kehittämiseen 34 000 euroa.

M.Sc. Gayane Ghazaryan kielen ymmärtämistä ihmisaivoissa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Xerox Oy:n rahastosta 30 000 euroa.

Dipl.ins. Ida Granö automatisoidun aivoyhteyksien kartoitusmenetelmän kehittämistä käsittelevään väitöskirjatyöhön, kaksivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apurahana, Ulla ja Eino Karosuon rahastosta 30 000 euroa.

Dipl.ins. Verna Heikkinen ihmisen aivokuoritoiminnan yksilöllisten piirteiden laskennallista mallia käsittelevään väitöskirjatyöhön, Aura Aalto-Virtasen ja Eino Virtasen rahastosta 30 000 euroa.

Fil. maisteri Maria Koponen transkraniaalisen magneettistimulaation ja magneettikuvantamisen yhdistämistä käsittelevään väitöskirjatyöhön, kaksivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apurahana, Ulla ja Eino Karosuon rahastosta 30 000 euroa.

Dipl.ins. Vesa Vahermaa ihmisaivojen rakennetta, immuunijärjestelmää ja suolistoflooran keskinäistä toimintaa ensipsykoosissa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Piippa-Stiina Immosen rahastosta 22 500 euroa.

Dipl.ins. Hossein Vahid Dastjerdi pehmeiden materiaalien mallintamista käsittelevään väitöskirjatyöhön, Maili Aution rahastosta 30 000 euroa.

(Yhteensä 436 500 euroa)

Sähkötekniikka

Professori Harri Lipsanen ja työryhmä neuromorfisten elektroniikan komponenttien kehitystä käsittelevään tutkimukseen, Artturi ja Aina Heleniuksen rahastosta 250 000 euroa.

Dipl.ins. Anssi Moisio kielioppisääntöjen hyödyntämistä kielenkäsittelyjärjestelmissä käsittelevään väitöskirjatyöhön, kaksivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apurahana, Aino, Astrid ja J. V. Elialan rahastosta 30 000 euroa.

(Yhteensä 280 000 euroa)

Taiteet ja suunnittelu

Muotoilija Hanna Anonen yhteistyö- ja verkostoitumismatkaan New Yorkiin, Terttu ja Ossi Palvan rahastosta 4 000 euroa.

Tait. maisteri Tanja Bastamow virtuaalilavastuksen ja laajennetun todellisuuden ilmaisullisia mahdollisuuksia käsittelevään väitöskirjatyöhön, Eino Niinisen rahastosta 30 000 euroa.

Tait. maisteri Petri Juntunen virtuaalitodellisuutta tilallisen ja moniaistillisen valokuvan alustana käsittelevään väitöskirjatyöhön, Margareta Pietarilan nimikkoapurahana 30 000 euroa.

Professori emerita Anne Lakanen elokuvaleikkausta ja elokuvataidetta käsittelevän esseekokonaisuuden kirjoittamiseen, Eminentia-apurahana 25 000 euroa.

Tait. kand. Max Ovaska Yhdysvaltoihin sijoittuvan, suomalaissiirtolaisesta kertovan minisarjan valmistamiseen, Leo ja Regina Wainsteinin rahastosta 6 000 euroa.

M.A. Delphine Rumo kestävää rakentamista ja maamassojen vaihtoehtoisia talousjärjestelmiä käsittelevään väitöskirjatyöhön  30 000 euroa.

Tait. maisteri Julia Strandman (Julia Toarie Strandman) taiteelliseen työskentelyyn, Huhtamäen rahastosta 30 000 euroa.

Kauppat. maisteri Henri Timperi valaistusta ja taiteellisia elementtejä hyvään äänentoistoon yhdistävien kauttimien rakentamiseen lopputyönä, Kalle ja Dagmar Välimaan rahastosta 2 500 euroa.

Tait. kand. Ruusa Vuori Alpha Awards 2024 -muotikilpailuun osallistumiseen Kööpenhaminassa 3 000 euroa.

Tait. kand. Arttu Åfeldt miestenvaatemalliston toteuttamiseen maisterin opinnäytetyönä, Väinö Tannerin rahastosta 4 000 euroa.

(Yhteensä  164 500 euroa)

Lue lisää 

Suomen Kulttuurirahaston apurahatiedote 

Artikkeli Mikko Alavan tutkimusryhmän työstä: Kosteuden kestoa metsästä (Suomen Kulttuurirahasto)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Image from the conferment ceremony
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.