Suomen ICT-päästöistä valtaosa syntyy rajojen ulkopuolella – ja siksi raportointia on muutettava
Tietotekniikka-ala samoin kuin tietotekniikan käyttö muilla aloilla kasvaa hurjaa, jopa 30 prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan sen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat jo kasvaneet suuremmaksi kuin esimerkiksi lentoliikenteellä.
Videosisällön osuus koko dataliikenteestä on jo lähes 80 prosenttia ja kasvaa edelleen. Kuluttajien yhä lisääntyvä ruutuaika ja siirtyminen yhä korkealaatuisempaan kuvanlaatuun on yksi merkittävä tekijä alan sähkönkulutuksen globaaliin kasvuun.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana tietotekniikka-alan osuuden maailman vuosittaisesta sähkönkulutuksesta arvioidaan harppaavan vähintään 6 ja jopa 14 prosenttiin.
”Vaikka Suomen ICT-alan sähkönkulutus on noin 1–2 % kokonaiskulutuksesta, luku ei kuvaa oikeassa suhteessa digipalveluiden käytön aiheuttamaa ilmasto- ja ympäristövaikutusta. Merkittävä osa – ellei jopa valtaosa – suomalaisten organisaatioiden ja kuluttajien päivittäin käyttämistä digipalveluista tuotetaan ulkomailla sijaitsevissa palvelinkeskuksissa, jolloin energian kulutus ja vastaavat ilmasto- ja ympäristövaikutukset kohdistuvat muualle kuin Suomeen,” kertoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Timo Seppälä.
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta
Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä vaatii päästövähennyksiä kaikilta aloilta. ICT-alan merkityksen päästövähennysten saavuttamisessa on arvioitu olevan huomattava. Saatavissa oleva tieto arvioitujen ja toteutuneiden päästövähennysten osalta on kuitenkin puutteellista, eikä yhteismitallista tapaa säästöjen mittaamiseen ole vielä olemassa.
Kansainvälisesti ei ole käytössä yhtenäistä, systemaattista tapaa alan sähkönkulutuksen tai ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin. Haastavuutta lisää se, että palveluiden tuotanto on maantieteellisesti hajautunutta eikä yksittäisellä toimijalla – yrityksellä tai kansalaisella – ole mahdollisuutta tietää missä ja miten ympäristöystävällisesti digitaaliset palvelut on todellisuudessa tuotettu.
”Ilman kattavaa ja läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta ei voida luotettavasti arvioida tai säädellä ICT-alan kehitystä ja sen vaikutusta ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen,” huomauttaa tekniikan tohtori Kari Hiekkanen Aalto-yliopistosta.
Tilanteen parantamiseksi tutkijat suosittelevat päättäjille seuraavia toimenpiteitä:
- ICT-alan sähkönkäytölle Suomessa on luotava raportointivelvoitteet, jotta alan kehityksestä voidaan saada luotettavasti ja läpinäkyvästi tietoa kansallisella tasolla.
- EU-tasolla ja kansainvälisesti laajemminkin on edistettävä yhdenmukaista, rajat ylittävää käytäntöä ICT-alan energiatehokkuuden ja ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin.
Teollisuuden digitaalinen murros -konsortion politiikkasuositus "Onko säästö Suomessa päästö muualla? ICT-alan energiankulutuksen raportointiin on luotava yhtenäisiä käytäntöjä" on luettavissa ja ladattavissa alta.
Lue myös Etlan 7.1.2021 ilmestynyt englanninkielinen raportti ICT-alan energianpäästöistä. Tutkimuksessa käydään läpi, kuinka energian- ja sähkönkäyttö on informaatiosektorilla kasvanut vuosina 2011–2018. Lisäksi kuvataan kuluttajien sähkönkäytön kasvua ja kuluttajatottumusten muutosta. Linkki raporttiin
Lisätietoja
Kari Hiekkanen
Tutkija, Aalto-yliopisto
Puh. 050 5730 389
kari.hiekkanen@aalto.fi
Timo Seppälä
Johtava tutkija, Etla
Työelämäprofessori, Aalto-yliopisto
Puh. 046 851 0500
timo.seppala@etla.fi
Lue lisää uutisia
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.