Uutiset

Suomen ICT-päästöistä valtaosa syntyy rajojen ulkopuolella – ja siksi raportointia on muutettava

Sekä yritysten että kuluttajien on vaikea saada tietoa tietotekniikan ympäristöystävällisyydestä. Tutkijat suosittelevat ICT-alalle yhtenäisiä raportointikäytäntöjä.
Drawing of people using their smart phones.

Tietotekniikka-ala samoin kuin tietotekniikan käyttö muilla aloilla kasvaa hurjaa, jopa 30 prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan sen  vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat jo kasvaneet suuremmaksi kuin esimerkiksi lentoliikenteellä.

Videosisällön osuus koko dataliikenteestä on jo lähes 80 prosenttia ja kasvaa edelleen. Kuluttajien yhä lisääntyvä ruutuaika ja siirtyminen yhä korkealaatuisempaan kuvanlaatuun on yksi merkittävä tekijä  alan sähkönkulutuksen globaaliin kasvuun.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana tietotekniikka-alan osuuden maailman vuosittaisesta sähkönkulutuksesta arvioidaan harppaavan vähintään 6 ja jopa 14 prosenttiin.

”Vaikka Suomen ICT-alan sähkönkulutus on noin 1–2 % kokonaiskulutuksesta, luku ei kuvaa oikeassa suhteessa digipalveluiden käytön aiheuttamaa ilmasto- ja ympäristövaikutusta.  Merkittävä osa – ellei jopa valtaosa – suomalaisten organisaatioiden ja kuluttajien päivittäin käyttämistä digipalveluista tuotetaan ulkomailla sijaitsevissa palvelinkeskuksissa, jolloin energian kulutus ja vastaavat ilmasto- ja ympäristövaikutukset kohdistuvat muualle kuin Suomeen,” kertoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Timo Seppälä.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta

Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä vaatii päästövähennyksiä kaikilta aloilta. ICT-alan merkityksen päästövähennysten saavuttamisessa on arvioitu olevan huomattava. Saatavissa oleva tieto arvioitujen ja toteutuneiden päästövähennysten osalta on kuitenkin puutteellista, eikä yhteismitallista tapaa säästöjen mittaamiseen ole vielä olemassa.

Kansainvälisesti ei ole käytössä yhtenäistä, systemaattista tapaa alan sähkönkulutuksen tai ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin. Haastavuutta lisää se, että palveluiden tuotanto on maantieteellisesti hajautunutta eikä yksittäisellä toimijalla – yrityksellä tai kansalaisella – ole mahdollisuutta tietää missä ja miten ympäristöystävällisesti digitaaliset palvelut on todellisuudessa tuotettu.

”Ilman kattavaa ja läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta ei voida luotettavasti arvioida tai säädellä ICT-alan kehitystä ja sen vaikutusta ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen,” huomauttaa tekniikan tohtori Kari Hiekkanen Aalto-yliopistosta.

Tilanteen parantamiseksi tutkijat suosittelevat päättäjille seuraavia toimenpiteitä:

  • ICT-alan sähkönkäytölle Suomessa on luotava raportointivelvoitteet, jotta alan kehityksestä voidaan saada luotettavasti ja läpinäkyvästi tietoa kansallisella tasolla.
  • EU-tasolla ja kansainvälisesti laajemminkin on edistettävä yhdenmukaista, rajat ylittävää käytäntöä ICT-alan energiatehokkuuden ja ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin.

Teollisuuden digitaalinen murros -konsortion politiikkasuositus "Onko säästö Suomessa päästö muualla? ICT-alan energiankulutuksen raportointiin on luotava yhtenäisiä käytäntöjä" on luettavissa ja ladattavissa alta. 

Lue myös Etlan 7.1.2021 ilmestynyt englanninkielinen raportti ICT-alan energianpäästöistä. Tutkimuksessa käydään läpi, kuinka energian- ja sähkönkäyttö on informaatiosektorilla kasvanut vuosina 2011–2018. Lisäksi kuvataan kuluttajien sähkönkäytön kasvua ja kuluttajatottumusten muutosta. Linkki raporttiin

Lisätietoja

Kari Hiekkanen
Tutkija, Aalto-yliopisto
Puh. 050 5730 389
[email protected]

Timo Seppälä
Johtava tutkija, Etla
Työelämäprofessori, Aalto-yliopisto
Puh. 046 851 0500
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

3D
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen 3D-tulostuspalkinnon suunnittelukilpailu

Kaikille avoimen kilpailun tavoitteena on suunnitella Suomen 3D-tulostuspalkinto -kilpailun kiertopalkinto.
Kuva puisesta sisäkatosta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Asuntoja rakennetaan suuriin kaupunkeihin yhä enemmän, mutta hinnat nousevat jatkuvasti – kyseessä ei ole vain negatiivinen ilmiö

Hintojen nousun ymmärtäminen vaatii ennen kaikkea muuttoketjujen ymmärtämistä, kirjoittaa apulaisprofessori Tuukka Saarimaa.
Maastomittauksien tekoa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Valokuvaaja törmäsi kaukokartoittajiin – syntyi kirja metsästä, näkemisestä ja tieteen tarkoituksesta

Yhden kaunis kaarnapinta on toisen raakaa dataa, sanoo Ground Truth (Maastototuus) -kirjan kuvannut Sheung Yiu.
Jari Saramäki standing inside the Department of Computer Science.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jari Saramäelle STN:n rahoitus – mukana hankkeessa, joka tutkii väestörakenteen muutosta

Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoituspäätöksissä korostui pitkäjänteinen tutkimus, joka pyrkii ratkomaan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia.