Uutiset

Suomalaistutkijat kehittivät minirintasyövästä uuden aseen taistelussa yleisintä rintasyöpää vastaan

Helsingin yliopiston rintasyöpätutkijat ja Aalto-yliopiston materiaalitutkijat ovat yhdessä kehittäneet geelissä kasvavan ”minirintasyövän”, jonka avulla voidaan löytää entistä tehokkaampia hoitoja hormoneista riippuvaisiin rintasyöpiin.
Breast cancer tissue in a culture model in which hormone receptors disappear (left) and within the culture model developed in this study which maintains the hormone receptors (right). The hormone receptors are indicated in green. Photo: Pauliina Munne.
Rintasyöpäkudosta kasvatusmallissa, jossa hormonireseptorit katoavat (vasen) ja tutkimuksessa kehitetyssä hormonireseptorit säilyttävässä mallissa (oikea). Hormonireseptorit näkyvät kuvassa vihreällä. Kuva: Pauliina Munne.

Rintasyöpä on noussut Suomessa kaikkein yleisimmäksi työikäisten syöväksi. Suurin osa rintasyövistä kuuluu niin sanottuun hormonireseptoripositiiviseen alatyyppiin. Se tarkoittaa, että kyseisen rintasyöpätyypin soluissa on hormonireseptoreja, jotka vastaanottavat elimistön hormoneja ja käynnistävät ketjun, joka lisää syöpäsolujen jakaantumista.

Näitä rintasyöpiä voidaan hoitaa tehokkaasti hormonihoidoilla, mutta 40 prosentissa tapauksista hoitojen teho heikkenee ajan myötä, minkä jälkeen syöpää on enää vaikea pitää lääkkeillä kurissa. Hormonihoitojen vaikutuksia, hoitotulosten heikkenemiseen johtavia syitä sekä hoitoon reagoimattomiin syöpiin mahdollisesti tehoavia uusia hoitoja on ollut äärimmäisen vaikea tutkia, koska toistaiseksi tuntemattomasta syystä hormonireseptorit katoavat rintasyöpäsoluista täysin soluviljelyolosuhteissa.   

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat nyt yhdessä löytäneet keinon, jolla reseptorit saadaan pysymään geelissä kasvavissa minirintasyövissä. Löytö avaa uusia ovia hormonaalisten hoitojen kehittämiseen, yksilöllisten lääkevasteiden tutkimiseen ja lääkeresistenssimekanismien selvittämiseen.

Paine saa hormonireseptorit hyrräämään

Professori Juha Klefströmin ryhmässä Helsingin yliopistossa on jo pitkään yritetty selvittää, miksi hormonireseptorit katoavat rintasyövästä, kun rintasyöpäsoluja tai syöpäkudospaloja siirretään rintayöpäleikkauksesta soluviljelyyn.

”Vaikka olimme penkoneet lävitse lähes kaikki mahdolliset kasvutekijät ja kasvatusnesteet, ei tutkimus oikein tuottanut tuloksia. Aina ne hormonireseptorit katosivat”, kertoo tutkimuksen taustoista yliopistotutkija Pauliina Munne.

Sitten tutkijoille selvisi, että vastauksen löytämiseksi on tarpeen yhdistää syöpäbiologiaan materiaalikemiaa ja pehmeän aineen fysiikkaa.

”Vasta kun jäljittelimme kudokseen kohdistuvia mekaanisia voimia kuten korkeaa painetta, saimme hormonireseptorit pysymään syöpäsoluissa. Suureksi iloksemme ne myös toimivat kuten hormonireseptoreiden pitää, ja mikä tärkeintä, pystymme myös tulostemme perusteella estämään niiden toimintaa uuden sukupolven hormonilääkkeillä”, Munne iloitsee.

Monitieteinen tutkimus läpimurron taustalla

Tuoreet tulokset ovat esimerkki eri alojen yhteistyön voimasta. Tutkimuksen taustalla on Helsingin yliopiston perinteisesti vahva syöpäbiologian osaaminen ja Aalto-yliopiston pitkä traditio materiaalitieteiden huippututkimuksessa.

”Tämä on oppikirjaesimerkki siitä, kuinka eri tutkimuksen alojen risteyttäminen voi synnyttää aivan uudenlaisia läpimurtoja. Oleellista on, että osataan tehdä konkreettisia kysymyksiä yli osaamisalueiden”, tutkimuksen yhteistyökumppani, professori Olli Ikkala Aalto-yliopistosta kertoo.

”Pystymme tutkimaan pitkään potilaan omia kasvainkudoksia, koska voimme säätää rintasyöpäkudosta jäljittelevän geelin mekaanisia, biokemikaalisia ja kemikaalisia toiminnallisuuksia. Se mahdollistaa uudenlaisen ja yksilöllisen hoidon”, sanoo Tampereen yliopiston professori ja Aalto-yliopiston dosentti Nonappa, joka vastasi hankkeessa materiaalitieteestä.

Uusia mahdollisuuksia lääkekehitykseen

Tutkimusryhmän johtaja, Suomen Syöpäinstituutin säätiön FICAN tutkijaprofessori Juha Klefström on aktiivisesti ollut yhteydessä kotimaisiin syöpäkeskuksiin ja lääkeyrityksiin tarkoituksenaan siivittää yliopistoille patentoitavan minirintasyöpämallin avulla lääkekehitystä hormonipositiivisiin rintasyöpiin.

”Tutkimuksessa testasimme alustavasti minirintasyöpämalliamme yhdysvaltalaisen lääkeyrityksen tarjoamilla uuden sukupolven hormonilääkkeillä, ja tulokset olivat erittäin lupaavia. Uskon, että tässä on nyt aukeamassa aivan uusi luku taistelussa hormonireseptoripositiivista rintasyöpää vastaan”, Klefström sanoo

Potilasyhteistyö avainasemassa

Klefström antaa samalla tunnustusta suomalaisille rintasyöpäpotilaille.

”Tämä tutkimus ei olisi ollut mitenkään mahdollista ilman suomalaisten rintasyöpäpotilaiden osallistumista tutkimukseemme. Tutkimuksessa oli mukana yli 400 rintasyöpään sairastunutta ja rintojen pienennysleikkauksen läpikäynyttä henkilöä. Luovuttamalla leikkauksen yhteydessä saatua ylijäämäkudosta tutkimukseemme, nämä henkilöt sekä hyvä yhteistyömme HUSin kanssa ovat mahdollistaneet minirintasyöpämallin kehityksen”, Klefström kertoo.

”Itse uskon vahvasti, että juuri yhteistyö potilaiden, eri erikoisaloja edustavien tutkijoiden, syöpälääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilökunnan välillä on lopulta ainoa keino nujertaa lopullisesti rintasyöpä”, Klefström painottaa lopuksi.

Alkuperäinen artikkeli: Pauliina M. Munne, Lahja Martikainen, Iiris Räty, Kia Bertula, Nonappa, Janika Ruuska, Hanna Ala-Hongisto, Aino Peura, Babette Hollmann, Lilya Euro, Kerim Yavuz, Linda Patrikainen, Maria Salmela, Juho Pokki, Mikko Kivento, Juho Väänänen, Tomi Suomi, Liina Nevalaita, Minna Mutka, Panu Kovanen, Marjut Leidenius, Tuomo Meretoja, Katja Hukkinen, Outi Monni, Jeroen Pouwels, Biswajyoti Sahu, Johanna Mattson, Heikki Joensuu, Päivi Heikkilä, Laura L. Elo, Ciara Metcalfe, Melissa R. Junttila, Olli Ikkala, Juha Klefström. Compressive stress-mediated p38 activation required for ERα + phenotype in breast cancerNature Communications 12, 6967 (2021) https://doi.org/10.1038/s41467-021-27220-9

Lisätietoja:

Olli Ikkala
Aalto-yliopiston professori
[email protected]
puh. 050 410 0454

Juha Klefström, FICAN tutkijaprofessori, Suomen Syöpäinstituutin säätiö ja HUS,; tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
[email protected]
puh. 044 377 3876

Pauliina Munne, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
[email protected]
p. 050 3210761

Alkuperäinen uutinen Helsingin yliopiston sivuilla

Lue lisää aiheesta:

The ability of 3D matrix to maintain the cellular identity and heterogeneity of patient derived cancer tissues allow individualized breast cancer therapy approach. Image: Lahja Martikainen, Pauliina Munne and Nonappa.

Rintasyöpälääkkeiden kehitys tehostuu uuden 3D-materiaalin avulla

Lääkkeitä testaavat tutkijat voivat ennustaa entistä tarkemmin lääkkeiden toimivuuden rintasyöpäpotilaiden hoidossa.

Uutiset
Olli Ikkala ryhmäkuvassa portaikossa viiden tutkijan kanssa, Ikkala seisoo portaikon edessä ja katsoo tutkijoita, tutkijat seisovat rappusilla peräkkäin.

Materiaalia voi kouluttaa kuin Pavlovin koiraa – Professori Olli Ikkala tiimeineen kehittelee uusia materiaaleja

Voiko muovia opettaa sulamaan itsestään? Voiko syöpäkasvaimen pitää elävänä kehon ulkopuolella yksilöllisten hoitojen kehittämiseksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtivat materiaalitutkijat, jotka tekevät yhteistyötä Olli Ikkalan kanssa.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Summer School student group smiling and hopping down the stairs at Aalto's Väre building
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kesäkoulussa syntyi yhteissuunnittelun avulla kestäviä tulevaisuuden konsepteja

Kurssilla pohdittiin, miten kiertotalous ja yhteissuunnittelu voivat edistää todellista muutosta.
School of Business alumna Aigerim Nukekova in the forest.
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Aigerim Nukenova: Opiskelijaprojekti oli minulle arvokas ja hyödyllinen kokemus

Alumnimme Aigerim Nukenova opiskeli tieto- ja palvelujohtamisen maisteriohjelmassa ja työskentelee nykyään data-analyytikkona Fixablylla. Vapaa-ajallaan hän nauttii uinnista ja saunomisesta sekä lenkkeilystä luonnossa.
A person in a VR experience
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Media and Immersion Lab (EMIL) -projekti kutsuu XR-kehittäjät yhteistyöhön

Aalto-yliopiston koordinoima EMIL-projekti aloittaa syyskuussa 2022.
Unite! logo
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Unite-yliopistoverkosto saa Euroopan komissiolta 14,4 miljoonan euron lisärahoituksen

Euroopan komissio myönsi lisärahoituksen Uniten ehdotukselle toimia teknologian ja innovaatioiden veturina vihreän ja digitaalisen Euroopan edistämisessä.