Rintasyöpälääkkeiden kehitys tehostuu uuden 3D-materiaalin avulla

Lääkkeitä testaavat tutkijat voivat ennustaa entistä tarkemmin lääkkeiden toimivuuden rintasyöpäpotilaiden hoidossa.
The ability of 3D matrix to maintain the cellular identity and heterogeneity of patient derived cancer tissues allow individualized breast cancer therapy approach. Image: Lahja Martikainen, Pauliina Munne and Nonappa.
Kasvatusgeelin säilyttää syöpäkudoksen soluidentiteetin ja kasvaimen heterogeenisyyden. Tämä auttaa syöpäpotilaiden yksilöllisempien lääkehoitojen kehittämisessä. Kuva: Lahja Martikainen, Pauliina Munne ja Nonappa.

Keskimäärin 90 prosenttia rintasyövän hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä epäonnistuu kliinisissä lääkekokeissa, ja jokainen epäonnistunut lääke maksaa noin 1,4 miljardia euroa. Nyt Tekes on myöntänyt Aalto-yliopistolle ja Helsingin yliopistolle 500 000 euron rahoituksen uuden prekliinisen mallin kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Malli perustuu ainutlaatuiseen 3D-materiaaliin, jossa syöpäsoluja voidaan laboratorio-olosuhteissa kasvattaa. Näin voidaan tehostaa lääkekehitysprosesseja ja kehittää yksilöllistä lääketieteellistä lähestymistapaa rintasyövän hoitoon.

”Yhdistämällä huipputason nanoteknologiaa ja edistynyttä syöpäbiologiaa olemme onnistuneet kehittämään kasvatusgeelin, joka jäljittelee syöpäkudosten soluympäristöä ja säilyttää kasvainten kudosrakenteen muuttumattomana ja elävänä muutaman viikon ajan. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa yksilöllisten syöpähoitojen kehityksen”, kertoo Aalto-yliopiston Research Fellow Nonappa.

”Kasvatusgeelin avulla syöpäkasvaimen eri solutyypit säilyvät muuntumattomina, minkä ansiosta malli ennustaa luotettavammin uusien lääkkeiden toimivuutta potilaissa. Tämä auttaa saamaan uudet lääkkeet nopeammin rintasyöpäpotilaiden ulottuville”, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Pauliina Munne.

Yksi hoitomalli ei sovi kaikille

Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain 5 000 henkilöä, ja maailmanlaajuisesti joka kahdeksas nainen saa elämässään rintasyöpädiagnoosin.  Vaikka yhä suurempi osuus sairastuneista on elossa viisi vuotta syövän toteamisen jälkeen, rintasyöpä on edelleen eräs naisten yleisimmistä kuolinsyistä.

”Nykyiset hoitokeinot perustuvat eräänlaiseen yksi hoitomalli sopii kaikille -ajatteluun. Käytössä olevat prekliiniset mallit, joihin kuuluvat muun muassa lääkkeiden testaaminen laboratorioissa kasvatetuilla soluilla tai eläimillä, ovat puutteellisia, virheellisiä tai liian yksinkertaistavia, eivätkä ne ole täten riittävän ennustavia. Tämä johtuu mallien puutteellisesta kyvystä jäljitellä alkuperäisen kasvaimen soluidentiteettiä ja erilaisia solutyyppejä”, sanoo Nonappa.

”Kasvain koostuu erilaisista solutyypeistä. Jos laboratoriossa kasvatetaan kasvainta petrimaljalla, vain tietyntyyppiset solut selviytyvät. Loput solut joko kuolevat tai muuntautuvat solutyypiltään erilaisiksi. Lääkkeen tehoa tutkitaan yleensä kuolemattomilla solulinjoilla, jotka edustavat vain yhtä tai muutamaa erilaista solutyyppiä. Nämä mallit ennustavat vain heikosti lääkkeen tehoa potilaiden hoidossa, mistä kertoo kliinisissä tutkimuksissa epäonnistuneiden lääkkeiden suuri määrä”, Pauliina Munne lisää.

Kaupallistamisrahoituksen saanut tiimi koostuu monitieteisestä tutkijaryhmästä, johon kuuluu kansainvälisesti arvostettu materiaalitekniikan laitoksen tutkimusryhmä Aalto-yliopistosta, Helsingin yliopiston rintasyöpätutkimuksen asiantuntijoita sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöverkosto, jonka avulla voidaan varmistaa kudosnäytteiden riittävä saatavuus.

Kasvatusgeeliä hyödyntävä malli on tarkoitus hioa valmiiksi vuoden 2018 aikana ja tuoda asiakkaiden saataville vuonna 2019.

Lisätietoja:

Nonappa
Research Fellow
Aalto-yliopisto
p. 050 593 1480
[email protected]

Pauliina Munne
Tutkija
Helsingin yliopisto
[email protected]

puh. 029 412 5494

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

4G:n nopeus riittää useimmille käyttäjille
Tiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: 4G:n nopeus ei ole sovellusten käyttäjälle ykkösasia

Käyttäjäkokemukseen vaikuttavat verkon nopeutta enemmän omat odotukset sekä puhelimen ja sovellusten toimivuus.
Aalto-yliopistokiinteistöt ACRE toimitusjohtaja managing director Ville Jokela Kuva: Kalle Kataila
Nimitykset, Kampus, Tiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Ville Jokela nimitetty Aalto-yliopistokiinteistöjen toimitusjohtajaksi

Jokela vastaa yhtiön päivittäisestä johtamisesta 1.1.2020 alkaen.
Uusien magneettikenttäantureiden etäisyys aivojen pinnasta on vain noin puolet siitä, mitä se on nykyisissä magnetoenkefalografia- eli MEG-laitteissa. Kuva: Lauri Parkkosen tutkimusryhmä ja Mika Seppä.
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi aivokuvantamislaite mukautuu pään kokoon – signaalit voidaan mitata lähes yhtä tarkasti kallon päältä kuin sen sisäpuolelta

Pään kokoon mukautuvat, hermosolujen tuottamia magneettikenttiä mittaavat anturit mahdollistavat entistä tarkemman aivotoiminnan mittaamisen.
DigiEduHack main event at Aalto University
Tiedotteet Julkaistu:

130 innovatiivista ideaa muovaa koulutuksen tulevaisuutta

24 tuntia, 21 maata, 60 haastetta: DigiEduHackissa yli 1700 osallistujaa ratkoi koulutukseen liittyviä haasteita yhtä aikaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.