Uutiset

Rintasyöpälääkkeiden kehitys tehostuu uuden 3D-materiaalin avulla

Lääkkeitä testaavat tutkijat voivat ennustaa entistä tarkemmin lääkkeiden toimivuuden rintasyöpäpotilaiden hoidossa.
The ability of 3D matrix to maintain the cellular identity and heterogeneity of patient derived cancer tissues allow individualized breast cancer therapy approach. Image: Lahja Martikainen, Pauliina Munne and Nonappa.
Kasvatusgeelin säilyttää syöpäkudoksen soluidentiteetin ja kasvaimen heterogeenisyyden. Tämä auttaa syöpäpotilaiden yksilöllisempien lääkehoitojen kehittämisessä. Kuva: Lahja Martikainen, Pauliina Munne ja Nonappa.

Keskimäärin 90 prosenttia rintasyövän hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä epäonnistuu kliinisissä lääkekokeissa, ja jokainen epäonnistunut lääke maksaa noin 1,4 miljardia euroa. Nyt Tekes on myöntänyt Aalto-yliopistolle ja Helsingin yliopistolle 500 000 euron rahoituksen uuden prekliinisen mallin kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Malli perustuu ainutlaatuiseen 3D-materiaaliin, jossa syöpäsoluja voidaan laboratorio-olosuhteissa kasvattaa. Näin voidaan tehostaa lääkekehitysprosesseja ja kehittää yksilöllistä lääketieteellistä lähestymistapaa rintasyövän hoitoon.

”Yhdistämällä huipputason nanoteknologiaa ja edistynyttä syöpäbiologiaa olemme onnistuneet kehittämään kasvatusgeelin, joka jäljittelee syöpäkudosten soluympäristöä ja säilyttää kasvainten kudosrakenteen muuttumattomana ja elävänä muutaman viikon ajan. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa yksilöllisten syöpähoitojen kehityksen”, kertoo Aalto-yliopiston Research Fellow Nonappa.

”Kasvatusgeelin avulla syöpäkasvaimen eri solutyypit säilyvät muuntumattomina, minkä ansiosta malli ennustaa luotettavammin uusien lääkkeiden toimivuutta potilaissa. Tämä auttaa saamaan uudet lääkkeet nopeammin rintasyöpäpotilaiden ulottuville”, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Pauliina Munne.

Yksi hoitomalli ei sovi kaikille

Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain 5 000 henkilöä, ja maailmanlaajuisesti joka kahdeksas nainen saa elämässään rintasyöpädiagnoosin.  Vaikka yhä suurempi osuus sairastuneista on elossa viisi vuotta syövän toteamisen jälkeen, rintasyöpä on edelleen eräs naisten yleisimmistä kuolinsyistä.

”Nykyiset hoitokeinot perustuvat eräänlaiseen yksi hoitomalli sopii kaikille -ajatteluun. Käytössä olevat prekliiniset mallit, joihin kuuluvat muun muassa lääkkeiden testaaminen laboratorioissa kasvatetuilla soluilla tai eläimillä, ovat puutteellisia, virheellisiä tai liian yksinkertaistavia, eivätkä ne ole täten riittävän ennustavia. Tämä johtuu mallien puutteellisesta kyvystä jäljitellä alkuperäisen kasvaimen soluidentiteettiä ja erilaisia solutyyppejä”, sanoo Nonappa.

”Kasvain koostuu erilaisista solutyypeistä. Jos laboratoriossa kasvatetaan kasvainta petrimaljalla, vain tietyntyyppiset solut selviytyvät. Loput solut joko kuolevat tai muuntautuvat solutyypiltään erilaisiksi. Lääkkeen tehoa tutkitaan yleensä kuolemattomilla solulinjoilla, jotka edustavat vain yhtä tai muutamaa erilaista solutyyppiä. Nämä mallit ennustavat vain heikosti lääkkeen tehoa potilaiden hoidossa, mistä kertoo kliinisissä tutkimuksissa epäonnistuneiden lääkkeiden suuri määrä”, Pauliina Munne lisää.

Kaupallistamisrahoituksen saanut tiimi koostuu monitieteisestä tutkijaryhmästä, johon kuuluu kansainvälisesti arvostettu materiaalitekniikan laitoksen tutkimusryhmä Aalto-yliopistosta, Helsingin yliopiston rintasyöpätutkimuksen asiantuntijoita sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöverkosto, jonka avulla voidaan varmistaa kudosnäytteiden riittävä saatavuus.

Kasvatusgeeliä hyödyntävä malli on tarkoitus hioa valmiiksi vuoden 2018 aikana ja tuoda asiakkaiden saataville vuonna 2019.

Lisätietoja:

Nonappa
Research Fellow
Aalto-yliopisto
p. 050 593 1480
[email protected]

Pauliina Munne
Tutkija
Helsingin yliopisto
[email protected]

puh. 029 412 5494

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Jäteveden käsittely
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jäteveden ravinteista kierrätyslannoitetta

Tutkijoiden kehittämässä NPHarvest-prosessissa otetaan jäteveden typpi ja fosfori talteen.
Droplet of honey in a superhydrophobic tube
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hunaja virtaa vettä nopeammin erikoispäällystetyissä putkissa

Mitä korkeaviskoosisempaa neste on, sitä enemmän vettähylkivä eli superhydrofobinen pinnoite lisää sen juoksevuutta.
Aalto-yliopiston alumni Ulla Heikkilä on ohjannut ja käsikirjoittanut lyhytelokuvan Let her speak. Se on osa Yksittäistapaus-elokuvasarjaa, joka tuo esiin naisiin kohdistuvaa näkymätöntä vallankäyttöä niin yksityiselämässä kuin yhteiskunnassa. Kuvassa näyttelijä Iida-MariaHeinonen. Kuva: JohannaOnnismaa/TuffiFilms2019
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tuoreet selvitykset vahvistavat: naistekijä on yhä altavastaaja Suomen elokuva- ja tv-alalla

Alaa hallitsevat verkostot, joiden ulkopuolella putoaa herkästi palkkakuoppaan ja työttömyyteen. Naiset kohtaavat myös toistuvasti sukupuoleen liitettyä kielteistä arviointia.
Aallossa kehitetty kolmiulotteinen malli, jossa aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Merkuriukseen matkaava BepiColombo ohitti Venuksen – simulaatio näyttää planeetalta karkaavat hiukkaspilvet

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa luotaimen mittalaitteita, joiden avulla tutkitaan muun muassa Venuksen ja Merkuriuksen avaruussäätä.