Uutiset

Suomalaisten piikiekkojen tarina alkoi metalli- ja materiaaliopin laboratoriosta

Julkaisemme vanhan Polysteekki-lehden artikkelin emeritusprofessori Veikko Lindroosin muistoksi.
Sinipunaisen värisiä piikiekkoja kuvattuna Okmetic Oy:n puhdashuoneessa. Kuva: Okmetic.
Okmetic Oy:n valmistamia piikiekkoja puhdastilassa. Kuva: Okmetic.

”Metalli- ja materiaaliopin professori Veikko Lindroos ymmärsi 1970-luvun alussa, että pii on tulevaisuuden materiaali”, sanoo piikiekkoja valmistavan Okmeticin tutkimusjohtaja Markku Tilli.

Pii on hapen ohella maaperän tavallisin alkuaine ja erittäin monikäyttöinen materiaali. Piistä tehtyjä kiekkoja valmistetaan elektroniikkateollisuudelle mikropiirien rakennusalustaksi. Suomalaisten piikiekkojen tarina alkoi TKK:sta, Teknillisestä korkeakoulusta, Veikko Lindroosin ideasta.

Tuntiassistenttina 1970-luvun alussa toiminut Markku Tilli muistelee keskusteluja, joissa Lindroos esitteli ideoitaan. ”Lindroos puhui kahvipöydässä siitä, että puolijohdevalmisteet ovat tulevaisuuden alue. Hän ymmärsi, että metallien käyttö lisääntyy enää vain vähän. Puolijohteissa kasvu tulee olemaan suurta.”

”Metalli- ja materiaaliopin laboratoriossa oli vahvaa osaamista erilliskiteiden kasvattamisessa. Lindroos havaitsi, että olemassa olevaa know-howta voidaan käyttää hyödyksi piikiekkojen kasvattamisessa. Ilmiö on sama vaikka tekniikka on eri”, kertoo Markku Tilli. Hän oli jäsenenä tiimissä, joka pohjusti piikiekkotuotannon aloittamista Suomessa.

Läpimurto tapahtui vuonna 1980, kunOutokumpu ja Nokia päättävät lähteä hankkeeseen rahoittajiksi. Myös kauppa- ja teollisuusministeriöltä anottiin rahaa. TKK varasi tutkimustilat ja aloitti työt vuonna 1981.

Ensimmäinen suomalainen kide kasvatettiin jo samana vuonna. ”Laitteet olivat erilaiset kun nykyään. Uuni oli käsikäyttöinen ja paljon halvempi kuin nykyiset. Olimme varmoja, että kiteenkasvattaminen onnistuu. Se ei tullut yllätyksenä. Silti kun ensimmäinen kide otettiin uunista, tunnelma oli railakas. Ja illalla tietenkin juhlittiin!”

Joulukuussa 1984 tehtiin investointipäätös piikiekkotehtaan rakentamisesta Suomeen. Okmetic Oy perustettiin vuonna 1985. Uuden yhtiön perustajaosakkaat olivat Outokumpu Oy ja Nokia Oy. Tehtaan suunnittelu- ja rakennustyöt alkoivat välittömästi, ja tuotanto käynnistyi alkuvuodesta 1987 Espoon Mankkaalla.

Ei kännykkää ilman piitä

Mikropiirejä tuottavat tehtaat valmistavat piirit piikiekon pinnalle ja myyvät ne puolivalmisteina tai valmiina tuotteina eteenpäin. Mikropiirejä tarvitaan lähes jokaisen modernin elektronisen laitteen valmistamiseen. Kiteistä, puhdasta piikiveä löytyy esimerkiksi kelloista ja tietokoneista. Matkapuhelinkaan ei toimisi ilman piitä.

Pii on ikivanha ja monikäyttöinen materiaali. Se on myös maankuoren toiseksi yleisin alkuaine. Ihminen on historiansa aikana käyttänyt piikiveä työkalujen valmistamisessa, tulen iskemisessä tulukseen ja esimerkiksi kivääreissä.

Piillä on monia hyviä ominaisuuksia. Se on kevyttä ja kimmoisaa ja sen pituuden lämpölaajenemiskerroin on pieni. Lisäksi pii muuttuu tietyllä aallonpituudella läpinäkyväksi, mikä tekee siitä hyvän optisen materiaalin. Piin pinta on myös helposti suojattavissa. Materiaalin hinta on silti edullinen ja saatavuus hyvä.

Suoja-asuun pukeutunut henkilö tutkii piikiteen valmistumista laboratorio-olosuhteissa, kiteenkasvatusuunissa. Kuva: Okmetic.
Kiteet kasvatetaan automaattisessa kiteenkasvatusuunissa. Laadun varmistamiseksi kiteen kasvamista seurataan tarkistusikkunan kautta. Kuva: Okmetic.

Puhtaus on tärkeää

Piikiekon syntyminen on pitkä ja tarkka prosessi: kide kasvatetaan, katkaistaan, kiekot sahataan, jälkikäsitellään, kiillotetaan ja viimeistellään. 

Kiekon pinnan täytyy olla virheetön ja tasainen, jotta asiakas voi tehdä kiekolle mikropiirejä. Ennen asiakkaalle lähettämistä kiekot mitataan, pestään ja tarkastetaan puhdastilassa. Tilan ilma on miljoona kertaa puhtaampaa kuin tavallisessa toimisto- tai asuinhuoneessa. Tuotteet on suojattava myös ihmisestä irtoavilta hiukkasilta.

Puhdashuoneessa työskennellään suoja-asusteisiin pukeutuneina ja asusteet pestään päivittäin. Puhdashuoneeseen saavutaan ilmalukon kautta, jonka puhaltimet irrottavat vaatteista viimeisetkin hiukkaset. Kukaan ei koske tuotteisiin paljain käsin missään vaiheessa prosessia. Käsineitä kuluu paljon, jokainen työntekijä käyttää useampaa paria päivässä.

Tuotantoprosessissa käytetään suuria määriä vettä eikä tavallinen vesijohtovesi kelpaa. Vedenpuhdistamossa kaikki vieraat aineet poistetaan vedestä ja tuloksena on puhdas H2O. 

Puhdistuksen, lajittelun ja tarkastuksen jälkeen kiekot pakataan suojakaasulla täytettyihin kasetteihin ja toimitetaan joko suoraan asiakkaalle tai jatkojalostettavaksi.

Piin toinen vallankumous

Piitä käytetään lähes kaikissa elektronisissa laitteissa, kuten tietokoneissa ja kulutuselektroniikassa, mutta myös auto-, ilmailu- ja lääketeollisuudessa.

”Piin ensimmäisessä vallankumouksessa sitä alettiin käyttää elektroniikkateollisuudessa. Toisessa vallankumouksessa piistä valmistetaan erilaisia antureita”, kertoo Markku Tilli.

Piin sovellusalueita ovat esimerkiksi hyvinvointi- ja ympäristöteknologia, tunnistuslaitteet, liikenne ja viestintä. ”Joka puolella ympärillämme on laitteita, joissa on käytetty piitä. Sitä voi käyttää melkein missä tahansa, vain mielikuvitus on rajana.”

Veikko Lindroos (19382019) toimi professorina Teknillisessä korkeakoulussa  19702003. Markku Tilli jäi hiljattain eläkkeelle Okmeticin tutkimusjohtajan tehtävästä. Hänelle myönnettiin kunniatohtorin arvo Aalto-yliopiston promootiossa kesäkuussa 2019.

Kirjoitus on lyhennetty versio artikkelista, joka on alun perin julkaistu Polysteekki-lehden numerossa 6/2004.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nuoret arkkitehdit istuvat ulkoportaikossa ja hymyilevät
Yhteistyö Julkaistu:

Ella Kaira ja Matti Jänkälä kuratoivat Suomen paviljongin vuoden 2025 näyttelyn Venetsiassa

Arkkitehtikaksikon näyttelykonseptin tematiikka on modernin arkkitehtuurin säilyttäminen.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.