Uutiset

Suomalaiset yrittäjät arvostavat Piilaaksossa avointa ilmapiiriä ja epäonnistumisen hyväksymistä

Suomeen toivotaan lisää vilpitöntä halua auttaa muita eteenpäin.
photo_by_tuomas_uusheimo_web_fi_fi.jpg

VTM, FL Hanna Maulan väitöskirja ”Big dreams and bold steps: Becoming a startup entrepreneur in Silicon Valley” käsittelee Piilaaksossa toimivien suomalaisten startup-yrittäjien identiteetin rakentumista. Hanna Maulan väitöskirja tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa lauantaina 27.1.2018.

Väitöskirjan mukaan tällä hetkellä Piilaaksossa toimivat suomalaisyrittäjät näkevät uuden asuinpaikkansa yrittäjän näkökulmasta erittäin positiivisessa valossa, vaikka kilpailu alueella koetaankin kovaksi. Piilaakson vahvuudet eivät liity pelkästään markkinoiden kokoon tai rahoituksen saatavuuteen. Piilaaksossa työskentelevät suomalaiset yrittäjät arvostavat muun muassa avointa ilmapiiriä, epäonnistumisten hyväksymistä ja uskallusta ottaa riskejä. Moni haastateltu korosti, että Piilaaksossa iloitaan aidosti toisten menestyksestä, koska kaikki hyötyvät siitä, että ekosysteemi voi hyvin.

Samalla Piilaakson suomalaisyrittäjät arvostelevat rankasti suomalaista toimintaympäristöä. Arvostelu liittyy muun muassa byrokratiaan ja yleiseen asenneilmapiiriin.

”Haastattelemani yrittäjät toivoivat Suomeen lisää Piilaaksolle tyypillistä pay it forward -mentaliteettia eli hyvän laittamista kiertoon ja vilpitöntä halua auttaa muita eteenpäin. Moni koki, että Suomessa on liikaa kateutta ja omat verkostot halutaan pitää ”omassa käytössä” sen sijaan, että ne valjastettaisiin muiden uran tai liiketoiminnan edistämiseen”, Maula kertoo.

Yrittäjäidentiteetti on dynaaminen ja monitahoinen

Hanna Maula tarkastelee väitöskirjassaan, miten globaalissa toimintaympäristössä toimivat suomalaiset startup-yrittäjät rakentavat yrittäjäidentiteettejään ja kasvutarinoitaan. Yrittäjien tarinoissa korostuvat erilaiset ja jopa ristiriitaiset motivaatiotekijät ja päämäärät. Tutkimuksen mukaan yrittäjäidentiteetti onkin dynaaminen, vivahteikas ja monimutkainen ilmiö. Sen rakentumisessa korostuu ajan ja paikan merkitys.

”Tutkimukseni paljastaa yrittäjien kertomuksissa esiintyvät auttajat ja vastustajat, joilla on tärkeä rooli yrittäjien pyrkimysten tukijoina tai hankaloittajina. Toimintaympäristö on tärkeä, mutta toisaalta yrittäjät itse käyttävät useita eri strategioita rakentaessaan identiteettiään. Startup-yrittäjien vertauskuvissa vilahtelevat usein NHL-tähdet, jamesbondit ja kuninkaat. Käytetty kieli paljastaa käsityksiä todellisuudesta, mutta myös rakentaa ymmärrystämme siitä, millaista startup-yrittäjyys on tai sen tulisi olla. Yrittäjät hyödyntävät aktiivisesti myös fiktiota ja fiktiivisiä kertomuksia yrittäjyyden mahdollisuuksien, yrittäjäidentiteetin ja uskottavuuden rakentamisessa”, Hanna Maula kertoo.

Lisätietoja:
Hanna Maula
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.