Uutiset

Solujoukot liikkuvat ryöpyissä

Julkaistu:
Solujen liikkumisen parempi tunteminen voi auttaa kehittämään uusia syöpähoitoja.

Kun ihminen saa haavan ja se alkaa parantua, solujoukot alkavat liikkua elimistössä kohti haavaa. Solujen sisäiset aktiiviset voimat ohjaavat soluja vapaana olevan tilan täyttämiseksi. Solujen liikkumista eli migraatiota tapahtuu muulloinkin kuin paranemisen yhteydessä. Solut liikkuvat yhdessä, kollektiivisesti, myös syövän invaasiossa. Kudoksen muodostuminen alkion kehitysvaiheessa edellyttää solujen organisoitua liikkumista tiettyihin paikkoihin. Yleisesti ottaen solujen migraatio on keskeinen osa monisoluisten eliöiden kehitystä ja elossapysymistä.

Aalto-yliopiston ja Milanon yliopiston tutkijat sekä heidän tutkijakumppaninsa ovat havainneet tutkimuksessaan, että solujen liikkeen aiheuttavat vuorottelevat aktiivisuusryöpyt. Sitä voidaan kuvailla yleisillä skaalauslaeilla, jotka ovat samankaltaisia kuin muissa ulkoisen voiman pakottamissa, ei-biologisissa järjestelmissä.

– Tuloksemme osoittavat, että elävissä järjestelmissä esiintyy yleisiä epätasapainoisia kriittisiä vaihteluja, jotka johtuvat solujen keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Ne liittyvät yleensä ulkoisesti ohjattuun elottomaan aineeseen, toteaa Oleksandr Chepizhko, Aalto-yliopiston tutkijatohtori.

Tutkijat osoittivat solujen kollektiivisen migraation ja irrottautumisen yhdenmukaisuuden havannoimalla laajasti esiintyviä aktiivisuusryöppyjä erityyppisten solujen kollektiivisessa migraatiossa eri kasvualustoilla ja koeoloissa. Tämän jälkeen he vertailivat koetuloksia aktiivisten hiukkasten laskennallisen mallin simulaatioihin. Tutkijat havaitsivat, että kaikissa näissä tapauksissa ryöppyjen tilastolliset ominaisuudet noudattivat yleisiä skaalauslakeja, jotka ovat määrällisesti samanlaisia kuin ohjatuissa häiriintyneissä järjestelmissä.

Solujen migraation aikana tapahtuvilla virheillä voi olla vakavat seuraukset. Virheet voivat aiheuttaa esimerkiksi verisuonisairauden, metastaasin tai kasvaimen. Niistä voi aiheutua myös älyllistä jälkeenjääneisyyttä. Kun solujen liikkumismekanismit tunnetaan paremmin, voidaan kehittää uusia hoitoja esimerkiksi invasiivisten kasvainsolujen hallintaan.

Kuva (yllä): Näin solut liikkuvat. He-La-solut – vanhin ja yleisimmin käytetty ihmisen solulinja – kollageenikasvualustassa: etuosan aikakehitys kokeen ensimmäisen kuvan päällä. Kuva: Oleksandr Chepizhko, Aalto-yliopisto

Tutkimusartikkeli: Oleksandr Chepizhko et al.: Bursts of activity in collective cell migration. PNAS 2016. DOI 10.1073/pnas.0709640104

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Musta käsi koskettaa tabletin näyttöä, jossa on valkoisia muotoja. Paperit ja kynä ovat vaaleanpunaisella pinnalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rekisteröidy tutkimuspalveluiden avoimiin koulutuksiin – aiheina mm. tekoäly, datanhallinta, henkilödata ja tutkimusetiikka

Koulutustarjonnassa on jälleen myös uusia aiheita. Rekisteröityminen keväälle 2026 on avattu.
Henkilö esittelee yleisölle modernissa luentosalissa, jossa on keltaisia säkkituoleja ja puisia tuoleja.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Uusi Innovation Postdoc -ohjelma alkamassa tänä keväänä

Haku Innovation Postdoc -tehtävään aukeaa tänä keväänä tekoälytutkijoille, jotka haluavat muuttaa huippuluokan tutkimuksen todelliseksi vaikutukseksi.
Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi maaliskuussa 2026

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
TATE-PJU-haastattelu-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin

Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.