Selvitys: Suomen laki sallii rakentamisen päästöjen ylittävän kestävän rajan yli 30-kertaisesti
Uusi tutkimus osoittaa, että uudisrakentamisen ilmastopäästöjä on välttämätöntä rajoittaa reilusti, mikäli Suomi haluaa päästä ilmastotavoitteisiinsa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat laskeneet, kuinka paljon rakentaminen saisi aiheuttaa ilmastopäästöjä, jotta pysytään kestävyyden rajoissa.
Uusien rakennusten hiilijalanjälki täytyy saada lähelle nollaa, jotta ilmastonmuutos voidaan pysäyttää edes kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä nykyisten asuinkerrostalojen lakisääteinen päästöraja Suomessa on 16 kg hiilidioksidia rakennuksen neliömetriä kohti vuodessa. Maapallon kantokyvyn kannalta turvallinen päästöraja olisi noin 0,5 kg. Ero Suomen lainsäädännön ja kestävän tason välillä on siis yli 30-kertainen.
Lainsäädäntöä kiristetään vuonna 2029, jolloin asuinkerrostaloille sallitaan kuitenkin edelleen 24-kertaisesti planeetan kantokyvyn ylittävät päästöt, eli 12 kg neliömetriä kohti.
Uudisrakentamisen päästörajoja tulisikin vähentää vuosittain 77 prosenttia vuoteen 2030 asti, jotta päästäisiin takaisin 1,5 asteen lämpenemisen uralle. Vuosittainen vähennystarve on suuri, koska jäljellä oleva päästöbudjetti on kutistunut niin pieneksi.
”Nykyisellä vauhdilla rakentamisen hiilibudjetti 1,5 asteen lämpenemiselle kuluu loppuun vain yhdessä vuodessa, ja kahden asteen hiilibudjettia on jäljellä enää 20 vuotta ”, sanoo kestävää rakentamista tutkiva professori Matti Kuittinen.
Osalla kaupungeista jo nyt huomattavasti lainsäädäntöä tiukempia rajoja
Tutkijoiden mukaan vahvalla lainsäädännöllä ja päästörajoilla on suurin merkitys päästöjen vähentymiseen. Esimerkiksi Tampere ja Vantaa ovat jo kaupunkeina asettaneet koulurakennuksille nykyistä lainsäädäntöä huomattavasti tiukemmat päästörajat. Näihin kaupunkeihin rakennettavat koulut noudattavat jo nyt noin 1,7 asteen lämpenemisen päästöbudjettia.
”Meillä on jo nyt mahdollisuuksia vähentää päästöjä reilusti: Esimerkiksi puurakentamisella, vähähiilisellä betonilla ja fossiilivapaalla teräksellä tai uudisrakentamisen vähentämisellä ja nykyisten rakennusten korjaamisella uusiin käyttötarkoituksiin voitaisiin päästä jo alle kahden asteen lämpenemisen uralle”, Kuittinen listaa.
Rakentamisella on valtava vaikutus Suomen päästöihin. Rakennetun ympäristön hiilijalanjälki vastaa noin 30 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä. Lisäksi Suomessa kulutetaan kaikista EU-maista eniten materiaaleja henkilöä kohti, ja rakennusmateriaalit kattavat tästä suurimman osuuden.
Aalto-yliopiston tutkija, TkT Ilmari Talvitie ja professori Matti Kuittinen ovat laatineet ensimmäistä kertaa rakentamisen hiilibudjetin Suomelle. Työ on tehty osana Suomen Akatemian rahoittamaa Profi 8 -tutkimuskokonaisuutta ”Transformation of Urban Systems”. Työ jatkuu vuonna 2027 tarkemmilla hallitusohjelmaa ja ilmastolakia tukevilla selvityksillä.
Lue lisää uutisia
Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla
Tutkijat selvittivät aivoaktivaatiota arkielämää muistuttavassa tilanteessa ja havaitsivat eroja aivoalueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan.
Etsimme uutta rehtoria
Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.