Uutiset

Seija Linnanmäki: ”Ilmastonmuutos pakottaa meidät miettimään mukavuusilmanvaihdon järkevyyttä”

Moderni arkkitehtuuri ja ilmastointiteollisuus ovat yhdessä unohtaneet paikallisen ilmaston ja paikalliset rakennustavat, jotka kuitenkin olisivat toimivia ilmastonmuutoksen torjunnassa rakennusalan näkökulmasta, Seija Linnanmäki uskoo. Jäähdyttävän ilmastoinnin lisääminen ei voi olla ainoa ratkaisu sisäilman hallintaan.
Nainen sinisessä haalarissa ja suojavarusteissa hitsaamassa pihalla
Seija Linnanmäki hitsaamassa. Kuva Linnanmäen kotialbumista

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

”Tein tutkimuksessani katsauksen koko 1900-luvun arkkitehtuurin kehitykseen koneellisen ilmanvaihtoteknologian näkökulmasta, 1920-luvulta 2020-luvulle. Sen aikaa Yhdysvalloissa keksitty ja sieltä meille ja maailmanlaajuisesti levinnyt koneellinen ilmanvaihto on ollut käytössä. Suomessa koneellinen huoneilmanvaihto teollistui sotien jälkeen, ja se integroitiin lukemattomiin vanhoihin rakennuksiin.

Halusin selvittää, mikä on ilmastointiratkaisujen ”kristallisoitunut viisaus”, ja miten arkkitehtuuri ja ilmastointisuunnittelu toimivat yhteen optimaalisesti. Pohdin myös ilmastointiteollisuuden ja sosiaalisten käytäntöjen vaikutuksia sisäilman hallintaan. Pukeutumiskulttuurillamme on tässä myös keskeinen rooli.

Kiinnostukseni aiheeseen kumpuaa omasta taustastani ja elämäntyöstäni restauroinnin tutkijana ja intendenttinä Museovirastossa. Väitöskirjastani tulikin jossain määrin testamentti, sillä olin seurannut ja käytännössä tutkinut koneellisen ilmanvaihdon vaikutuksia arkkitehtuuriin vuosikymmeniä.”

Mikä siinä on tärkeää?

”Tutkin kahta historiallista rakennusta Helsingissä: Teollisuuskeskuksen rakennusta Eteläranta 10:ssä sekä Imatran Voima Oy:lle suunniteltua Voimataloa Kampissa. Ajattelin, että kunhan tutkin tapauskohteeni perusteellisesti, tiedän, miksi niissä päätettiin tehdä koneellinen ilmanvaihto siten kuin tehtiin. Yritin etsiä ideaa siitä, miten modernin arkkitehtuurin ja ilmastoinnin yhdistämisen pitäisi tapahtua, ja oivallusta ja tietoa koneellisen ilmastoinnin hyödyistä. 

Mitään selkeää perustelua ratkaisuille en kuitenkaan löytänyt, vaan kyse oli rakennustyön aikaisista kompromisseista ja osin myös sattumanvaraisuudesta. Ei ole olemassa mitään suurta, tieteeseen ja tekniikkaan pohjautuvaa oivallusta, kuinka ilmanvaihto parhaiten tulisi toteuttaa. Lisäksi tekniikka kehittyy koko ajan eteenpäin, joten ei löydy sellaista vaihetta, jolloin olisi kehitetty se ”kristallisoituneesti paras” järjestelmä.

Ehkä hätkähdyttävin oivallus matkan varrella oli se, että vaikka arkkitehdit ja ilmastointi-insinöörit  ovat kautta aikojen yhdessä yrittäneet löytää ideaalitekniikkaa sisäilman hallintaan, sitä ei ole tähän mennessäkään löytynyt. Paras ratkaisu riippuu tapauskohtaisesti talosta ja tilanteesta. 

Ongelma on se, että moderni arkkitehtuuri ja ilmanvaihtoteknologia ovat yhdessä mahdollistaneet meille liian energiaintensiiviset elämäntavat. Maksamme mukavuudentavoittelustamme planeetan kannalta kovaa hintaa. Meidän pitäisi pystyä palaamaan luonnolliseen, hengittävään ilmanvaihtoon, ja pukeutumiskäytäntöihin, jotka olisivat tälle paikalliselle ilmastollemme sopivia.”

Mitä siitä voi seurata?

”Talotekniikkaa tai ilmastointilaitteita ei ole arkkitehtuurin historian piirissä paljon tutkittu, joten tutkimukseni tarjoaa kattavasti taustatietoa. Arkkitehtuurin näkökulmasta ilmastoinnin tutkimus on hankalaa, koska ilmastointijärjestelmät piilotetaan rakenteisiin.

Itse uskon, että meidän pitäisi palata enemmän paikallisessa ilmastossa kehittyneisiin perinteisiin rakennustapoihin – antaa luonnon hoitaa. Tutkimukseni myötä kävi ilmi, että moderni arkkitehtuuri ja talotekniikka ovat niin vahvasti toisiinsa kietoutuneita, että toisen muuttaminen ei oikein auta, vaan tarvitaan suurempi ajattelun ja käytäntöjen muutos.

Silmälasipäinen nainen Venetsian kanaalimaisemissa
Seija Linnanmäki, kuva kotialbumista

Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat pakottaneet meidät ottamaan tosissamme rakennusten energiankulutuksen, ja se on hyvä asia. Itse en kuitenkaan usko, että ratkaisu löytyy korvaamalla vanhaa ja lisäämällä uutta teknologiaa. Tosiasiassa älylaitteet ja uusi ”ekoteknologia” kuluttavat yhä enemmän energiaa ja materiaalivaroja, ja materiaalitehokkuus on huono. 

Talotekniset laitteet ovat metallia. Harvinaisten maametallien kaivuu ja kaivosteollisuus aiheuttavat ympäristötuhoja kaikilla mantereilla. Tämä kierre on kerta kaikkiaan massiivinen ja väärä tie. Ihmiskunnan pitää vihdoin herätä siihen, että juhlapuheissa hoettu ”kestävä kehitys” ei riitä. Tarvitaan perusteellisia muutoksia ajattelutavoissa ja sosiaalisissa arkikäytännöissä.”

Linnanmäen väitös Ilmastoitu? Moderni – Sisäilman hallinta sotien jälkeisessä toimistoarkkitehtuurissa tarkastettiin Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa 22.3.2024 

Yhteystiedot:

[email protected], 050 0170 757

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa

Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
bakteereja ohjataan magneettikentän avulla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä

Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
2020 rajanylitykset pohjoismaissa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli

Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.
Event poster with a young researcher looking down with lighst and code reflected around her.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Unite! Research Week 14.-18.lokakuussa, Grenoble-Autrans

Verkostoitumistapahtuma tohtoriopiskelijoille Unite!-verkoston yliopistoista.