Uutiset

Raportti: Investoinnit luovaan talouteen parantavat Suomen kilpailukykyä

Aalto-yliopiston ekosysteemistä kasvun kärki.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusi Väre-rakennus Otaniemen kampuksella valmistuu vuonna 2018. Kuva: Kalle Kataila, joulukuu 2016.

Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina -työryhmän selvityksen mukaan valtiot, jotka sijoittavat luovan talouden sektorille, hyötyvät kilpailukyvyn vahvistumisesta sekä pitkäaikaisesta bruttokansantuotteen kasvusta. Suomessa luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on nykyisellään 3,6 %. Luovaan talouteen panostaneet maat, kuten Ruotsi (5,8 % BKT:sta) ja Iso-Britannia (5,2 % BKT:sta) ovat selkeästi hyötyneet investoinnistaan.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin lisäämällä 110 000 työpaikkaa. Lähemmäs tavoitetta voitaisiin päästä poistamalla luoville aloille pääsyn esteitä, lisäämällä muotoilun arvostusta sekä kehittämällä markkinointi- ja brändiosaamista niin luovilla aloilla kuin laajemmin Suomessa.

Työryhmän loppuraportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka koostuvat muun muassa luovien alojen tekijänoikeuksien, sosiaaliturvan ja arvonlisäverotuksen uudelleen arvioinnista sekä rahoituksen ja koulutuksen kehittämisestä. Nämä suositukset tulevat hallituksen käyttöön puoliväliriihessä huhtikuun puolivälissä.

”Tiedämme, että pelkästään hienot innovaatiot – joita Suomesta löytyy – eivät riitä. Meidän täytyy myös ajatella perinteisen teollisuuden ja luovien alojen välistä jakoa uudella tavalla. Meidän on luotava luovan talouden ekosysteemi samalla tavalla kuin olemme luoneet biotalouden ekosysteemin. Tämä on raportin keskiössä. Tämä on myös Aalto-yliopiston, sen rakentaman infrastruktuurin ja aloitteiden sekä yhteistyökumppanuuksien tavoite", sanoo Aalto-yliopiston taiteesta ja luovista käytännöistä vastaava vararehtori Anna Valtonen.

Yksi näistä kumppanuuksia on Aalto-yliopiston Design for Government -kurssi, jossa tutkitaan sitä, kuinka palvelumuotoilu voi auttaa päätöksenteossa ja kehittää innovatiivisia ongelmanratkaisutapoja. Usean ministeriön kanssa yhteistyössä toteutettu kurssi on ollut menestys aloitusvuodestaan 2013 lähtien. Opiskelijat ovat työskennelleet ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa ja tutkineet esimerkiksi rakennusten esteettömyyttä, muovin käytön vähentämistä ja elektroniikkatuotteiden käyttöiän pidentämistä. Kurssin tulokset ovat saaneet aikaan säästöjä ja luoneet alustan uusille työpaikoille.

Myös uusiin materiaaleihin liittyvä tutkimus voi tuottaa yllättäviä innovaatioita, mistä esimerkkinä on Aallon monialainen CHEMARTS-hanke, joka toimii uusiutuvien materiaalien ja muotisuunnittelun leikkauspinnalla. CHEMARTSin projektit, kuten uusinta huipputeknologiaa edustava valmistusmenetelmä IONCELL-F, yhdistävät Aallon kemistejä ja tekstiilisuunnittelijoita alan suuriin teollisuusvaikuttajiin, kuten H&M:ään ja Marimekkoon.

Tällaisten perinteisesti omissa siiloissaan toimineiden alojen yhdistäminen tuottaa uudenlaista ajattelua: parempia käyttäjäkokemuksia ja tuotteita, ja myös uusia työmahdollisuuksia. CHEMARTSin fasilitaattori Pirjo Kääriäinen on samaa mieltä: ”Tämä on meille tuttua. Etsimme jatkuvasti tapoja kehittää uusia innovaatioita. Yksin omassa kammiossaan ei pysty kehittymään. Projekteissamme metsätalous tarvitsee muotia ja muoti metsätaloutta. Jos pystymme yhdistämään luovat ja kaupalliset voimamme, on siitä hyötyä kaikille, erityisesti Suomelle.”

Aalto-yliopiston Otaniemen kampus yhdistää eri alojen osaamisen eläväksi luovaksi ekosysteemiksi. Taiteen, suunnittelun ja arkkitehtuurin valmistumassa oleva rakennus, 30 000 neliömetrin Väre, kerää kattonsa alle yli 2 500 taiteen ja suunnittelun professorin, tutkijan ja opiskelijan luovan yhteisön. Siitä on nopeasti muodostumassa suurin yksittäinen luovan lahjakkuuden keskittymä pääkaupunkiseudulla.

Aalto-yliopisto tarjoaa myös yrityksille kiinnostavia mahdollisuuksia, kuten väri- ja materiaaliteknologioiden prototypointiin keskittyvän A:Space -tilan, teollisuuden toimijoita ja opiskelijoiden ajatushautomoita tuotemuotoilukursseilla yhteen tuovan Design Factoryn, toimistoja ja palveluja startupeille tarjoavan Startup Saunan sekä toukokuussa avattavan biotuotteiden keskuksen.

Monissa maissa on alettu arvostaa tuotteeseen liittyvää käyttökokemusta yhtä paljon kuin tuotetta itseään. Aineeton pääoma muodostaa myös yhä suuremman osan yritysten arvosta. S&P 500 indeksin mukaan vuonna 2015 yritysten markkina-arvosta 84 % muodostui aineettomasta pääomasta, kun vuonna 1975 luku oli vain 17 %. Tämä on selkeä trendi, joka yhdistyy suoraan innovatiivisten ja IPR:ää hyödyntävien yritysten suureen markkinaosuuteen. Esimerkkejä ovat Airbnb, Uber, Apple ja Tesla, kaikki vahvasti luovuudelle perustuvia yrityksiä.

“Työpaikkojen lisääminen luovalla sektorilla varmasti vaikuttaa positiivisesti talouteen kokonaisuutena. Parasta olisi, että yritykset voisivat omaksua tämän tavan työskennellä ja palkata työntekijöitä. Meidän on valtiona siirryttävä lähemmäs teknologisen kehityksen eturintamaa ja oltava kokeellisempia työssämme. Meidän on myös jatkettava tämän näkökulman opettamista yliopistossa ja laajemminkin ja näin varmistaa kilpailukyvyn säilyminen ja haastaa ajattelemaan aivan uudella tavalla", Anna Valtonen lisää.

Lisätietoja:
Aalto-yliopisto
Anna Valtonen, vararehtori
puh. 050 592 2317
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Opiskelijoita piirtämässä Incomplete City -arkkitehtuurikonseptia
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Aalto-yliopiston opiskelijat suunnittelivat fiktiivisen kaupungin Paimiossa

Aalto-yliopiston opiskelijat osallistuivat lokakuun alussa Incomplete City -projektiin, joka on kansainvälinen arkkitehtuurikonsepti.
Tutkimus oli osa Aalto-yliopiston tutkija Ana Trianan väitöskirjatyötä. Triana oli samalla oman tutkimuksensa kohde. Kuva: Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Sikeästi nukuttu yö ja kova treeni näkyivät aivoissa jopa kahden viikon päästä

Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat seurasivat yhden ihmisen arkea viiden kuukauden ajan aivokuvausten, puettavien älylaitteiden sekä älypuhelintietojen avulla. Tutkimus oli osa Aalto-yliopiston tutkija Ana Trianan väitöskirjatyötä. Triana oli samalla oman tutkimuksensa kohde.
Professori Jouni Punkki iloitsee, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle. Kuva: Lammin Betoni
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lammi siirtyi valmistamaan vain vähähiilisiä tuotteita – taustalla tutkimustyö

Lammin Betoni siirtyi tänä syksynä valmistamaan vain vähähiilisiä harkkotuotteita. Siirtymää edelsi laaja-alainen, yli kahden vuoden pituinen kansallinen LOIKKA-tutkimushanke.
Aalto Digital Creatives autumn 2024 participants in a picture
Kampus, Yhteistyö Julkaistu:

Luovia innovaatioita tukemassa: kaksitoista uutta tiimiä aloitti Aalto Digital Creatives- esihautomossa

Syyslukukauden luovien alojen esihautomo alkoi lokakuun ensimmäinen päivä. Aalto Startup Centerin startupneuvojat ja Aalto Studiosin luovien alojen asiantuntijat auttavat kahtatoista uutta tiimiä kehittämään liikeideoitaan.