Uutiset

Rakkautta ja runoutta - yliopiston tutkimuksesta välittyvä intohimo inspiroi taiteilijoita

K1-, K2-, ja K3-rakennuksien taidekokoelma Engineering Materials julkaistiin osana yliopiston julkisen taiteen seminaaria 30.5. Kokoelman teema on kunnianosoitus insinööritieteelle.
Outi Turpeinen standing on stage talking about Unfolding public art book to a seated audience facing her.
Unfolding public art -kirja julkaistiin Julkisen taiteen rooli Aalto-yliopistossa -seminaarissa 30.5. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella sijaitsevan kolmen rakennuksen Engineering Materials –taidekokoelma julkaistiin osana yliopiston julkisen taiteen seminaaria 30.5.2023. K1-, K2- ja K3-rakennuksissa (Otakaari 4, Puumiehenkuja 3 ja Puumiehenkuja 5) on uusia tilausteoksia yhteensä kahdeksalta taiteilijalta.  

Kokoelma koostettiin kahden Aalto-yliopiston järjestämän taidekilpailun ja suorahankintojen myötä. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professori Helena Sederholm ja yliopiston taiteesta ja näyttelyistä vastaava päällikkö Outi Turpeinen kuratoivat K1-rakennuksen taiteilijoiden teokset, jotka esittelevät laajan valikoiman materiaaleja ja käytettyjä tekniikoita. 

Aalto-ylipisto julkisti tammikuussa 2022 kaksi julkisen taiteen kilpailua, joilla etsittiin poikkeuksellisia ja toteuttamiskelpoisia teosehdotuksia rakenteilla olevan korttelin tiloihin. Molemmat kilpailut keskittyivät yliopistoyhteisön toiveeseen tuoda lisää valotaidetta Otaniemen kampusalueelle.  

Pekka and Teija Isorättyä's artwork Lovegear on the façade of K2 building at night. The artwork is a cinetic sculpture that creates the illusion of continuing inside through the wall.
Pekka ja Teija Isorättyän teos Lovegear (2023) K2-rakennuksen julkisivulla. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Taidekokoelman teoksissa hyödynnettiin laaja valikoima materiaaleja 

Kaikille taiteilijoille ensimmäistä kertaa avoimella taidekilpailulla haettiin teosehdotuksia K2-rakennuksen julkisivuun. Kaikille avoimen taidekilpailun voittajaehdotukseksi nousi Teija ja Pekka Isorättyän kineettinen valoveistosehdotus Lovegear, jonka liikkuvat rattaat luovat K2-rakennuksen julkisivuun illuusion jatkumosta valon ja lasipintojen avulla.  

Lovegear on parhaimmillaan pimeään aikaan, sillä veistoksen valot ja lasipinnat tuovat esiin teoksen illuusioefektin. Taiteilijat halusivat teoksellaan nostaa esille rakkauden osana ihmisen elämän ohjenuorana. Pääosin aurinkoenergialla toimivassa teoksessa on käytetty muun muassa lasipulloja taiteilijoiden vanhan lukion kemian luokasta. Teoksen alta löytyy nappi, jota painamalla teoksen kineettinen liike käynnistyy.

Indoor staircase at K1 building on the left, Anssi Kasitonni's artwork Polaris (2023) on the upstairs on a white wall. On the right side of the image is Anssi Laitinen's artwork Willow Wiew (2023).
K1-rakennuksessa on viiden taiteilijan teoksia. Kuvassa portaiden yläpäässä Anssi Kasitonnin teos Polaris (2023) ja alempana oikealla seinällä Antti Laitisen pyöreä teos Willow Wiew. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Nauhamainen valotaideteos levittäytyy rihmastomaisesti taloon 

Kutsukilpailuun osallistuvilta taiteilijoilta toivottiin ehdotuksia pysyvistä taideteoksista sijoitettavaksi neljään tilaan K3-rakennukseen. Kutsukilpailun voitti Pasi Rauhalan dataa visualisoiva ja eri puolilla rakennusta kulkeva valoteos Mycelium of the Future. Teoksen LED-paneeleissa kulkee tekoälyn muokkaamia lauseita runojen muodossa, jotka pohjautuvat kaikkien kuuden Aalto-yliopiston korkeakoulun opinnäytetöiden tiivistelmiin.  

K1 -rakennuksessa on suoratilauksena taideteoksia viideltä taiteilijalta, jotka ovat inspiroituneet insinööritieteiden korkeakoulun tutkimuksesta: 

  • Antti Laitisen materiaalina on arkipäiväinen paju, jonka hän on muokannut 2-ulotteiseksi veistokseksi.
  • Anssi Kasitonni hauskuuttaa valokuvillaan, jossa jäänmurtaja muuntautuu kalaa syöväksi robotiksi. 
  • Kaisaleena Halisen eri materiaaleista valmistetut palosammutin veistokset sijaitsevat portaikon vanhoissa palosammutin koloissa.
  • Anna Rikkisen korumaiset teokset luovat rakkaustarinan jään tutkimuksesta.
  • Kristiina Uusitalon maalausten liike syntyy ilmaan kohoavista elementeistä, jotka muuttuvat valon mukana.
Kaisaleena Halinen's artworks show fire extinguishers in four different materials, here in rusty metal, in a casing in an indoor staircase in the K1 building.
Kaisaleena Halisen viidestä osasta koostuva Layers of memory -teos sijoittuu eri kohtiin K1-rakennuksen portaikossa. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Teemana kunnianosoitus insinööritieteelle  

Aalto Works -korttelin taiteen teema Engineering Materials kunnioittaa Otaniemen alueen roolia insinöörikoulutuksen kotipaikkana. Kortteli yhdistää eri tieteenaloja sekä toimijoita, esimerkiksi koneinsinöörejä ja tuoreita startup-yrityksiä. Engineering Materials -kokoelman tavoitteena on luoda sekä kriittisiä kysymyksiä että inspiroivaa estetiikkaa työ- ja opiskeluympäristöön.  

Teosten tehtävänä on sekä haastaa ajatteluamme että täydentää fyysistä ympäristöä tuomalla esiin yhteisöllisyyden tunteen. Taideteema rakentaa odotuksia tulevaisuuden insinööritieteelle.    

Otaniemessä sijaitsevan korttelin korjaus- ja täydennysrakentamista yhdistävä hanke valmistuu vuoteen 2025 mennessä.  Valmistuttuaan kortteli tarjoaa kodin muun muassa Insinööritieteiden korkeakoulun laitoksille, Sähkötekniikan korkeakoulun sähkökonesalille, Aalto Design Factorylle, Startup Saunalle ja Aalto Ventures Programille. 

Julkisen taiteen kokoelma täydentyy rakennushankkeiden valmistuttua  

Elina Brotheruksen ja Kalle Katailan valokuvateokset sijoitettiin kokous- ja toimistohuoneisiin yliopiston henkilöstön tiloihin Dipoliin (Otakaari 24).  

Pian julkistetaan myös seuraavaksi valmistuvien rakennusten, Marsion (Otakaari 2A) ja Otakaari 2B:n, valitut taitelijat ja heidän teosehdotuksensa.  

Lisätietoja 
Outi Turpeinen, päällikkö, taide ja näyttely 
[email protected], puh. 050 431 4194  
 

Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio      

Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.    

Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä. 

Lue lisää

Illustration image of public art competition winning proposal Mycelium of the Future by Pasi Rauhala
Uutiset
Front and back covers of book called Unfolding Public Art. Text in red, book covers in sand colour.

Uusi kirja avaa julkisen taiteen roolia Aalto-yliopistossa

Toukokuussa julkaistava Unfolding public art –kirja pureutuu yliopiston taidekokoelmaan.

Uutiset
Renata Jakowleff «Blue» 2017, 190 x 160 x 40 cm, glass and steel, assembled Photo: Mikko Raskinen

Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa

Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.

Tutkimus ja taide
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kaksi mieshenkilöä juhlapuvuissa kiltalippujen edessä
Palkinnot ja tunnustukset, Yliopisto Julkaistu:

68 tohtoria ja viisi kunniatohtoria – katso kuvat tekniikan alan tohtoripromootiosta

Vuoden 2024 tekniikan alan juhlallinen tohtoripromootio järjestettiin pe 14.6. Dipolissa.
Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Fajr Asghar vasemmalla ja Vilma Svynarenko oikealla
Yliopisto Julkaistu:

TET-harjoittelijat Fajr Asghar ja Vilma Svynarenko tutustuivat Aallossa kaikkeen aurinkokennoista Täffän spagettiin

Fajr Asghar ja Vilma Svynarenko laskivat ensin aurinkokennojen hyötysuhdetta ja kirjoittivat sitten artikkelin uusiutuvasta energiasta.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.