Radikaali luovuus edellyttää uusia ajattelemisen tapoja
Tämä vuosi on osoittanut, että todella perusteellisia muutoksia voi tapahtua hyvinkin lyhyessä ajassa. Ne organisaatiot, tiimit ja yksilöt pärjäävät, jotka ovat valmistautuneet reagoimaan muutoksiin nopeasti sekä arvioimaan omaa yhteiskunnallista merkitystään pidemmällä aikavälillä.
Olen tulevaisuuden työn tutkija, ja erityisesti siksi tämä poikkeuksellinen aika kiehtoo minua.
Mitä paremmin ymmärrämme tulevaisuuden työelämää ja yhteiskunnan tarpeita, sitä paremmin voimme yliopistona kouluttaa muutoksentekijöitä. Myös tutkimalla yhteiskunnan muuttumista sekä yksilöiden, yhteiskunnan ja planeetan hyvinvointia voimme vaikuttaa niihin myönteisesti.
On teoriassa yksinkertaista kertoa, miten luovuutta johdetaan: se on lähes mahdotonta – luovuutta ei voi johtaa perinteisin keinoin.
Luovuuden edellytysten johtaminen sen sijaan on mahdollista. Se ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä luovuuteen vaikuttavat organisaatiokulttuuri ja ajattelutavat, rohkeus kokeilla, luottamus ja työn mielekkyys. Nämä nivoutuvat tunteisiimme ja arvoihimme, eikä niitä voi mitata ja hallita samalla tavalla kuin perinteisiä suorituskykyindikaattoreita.
Organisaatioiden sisällä on myös aina tiettyjä jännitteitä. “Joko-tai”-lähestymistapa keskittyy yhden optimaalisen ratkaisun löytämiseen, mikä synnyttää usein hierarkkisia rakenteita. Nykymaailmassa kuitenkin ennakoitavat, hierarkkiset prosessit voivat vanheta nopeastikin. Paradoksiteorian mukaan "sekä-että" -ratkaisut ovat silloin toimivimpia, sillä ne ottavat huomioon jännitteen molemmat puolet.
Organisaatioiden jatkuva uudistuminen edellyttää verkostoitumista, luovuutta sekä kykyä luoda arvoa uusilla tavoilla, ilman ennalta asetettuja sääntöjä ja rooleja. Taiteilijat, muotoilijat ja start-up-yrittäjät usein jo työskentelevät näin: projekti kerrallaan, yhdistelemällä asioita uusin tavoin ja kokeilemalla useita eri vaihtoehtoja lineaaristen prosessien ja urapolkujen sijaan.
Miten löytää oikea tasapaino tehokkaiden prosessien sekä niiden ulkopuolelle kurottavien radikaalien kokeiluiden ja uudistusten välille?
Haluamme yhteisönä kannustaa aaltolaisia uudenlaiseen ajatteluun ja uusiin tekemisen tapoihin. Tämä edellyttää, että kulttuurissamme arvostamme monimuotoisuutta ja siedämme epäonnistumisia. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sen, että pystymme toimimaan epävarmuutta sietäen.
Kun teemme yhteistyötä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa, ymmärrämme ilmiöitä eri näkökulmista. Käytännön kokeilut, mallintaminen, kuvittaminen, visualisointi, prototyyppien rakentaminen tai dokumentointi avaavat tilaa uudelle ajattelulle ja edistävät vuoropuhelua – ja siten luovat perustaa radikaalisti uusille ratkaisuille.
Aalto haluaa olla kansainvälisesti tunnettu radikaalista luovuudestaan. Uskomme, että luovuuteen liittyvät ajattelumallit ja kyvykkyydet auttavat yksilöitä, tiimejä ja organisaatioita löytämään paikkansa tulevaisuudessa, ja myös nopeuttamaan positiivisia muutoksia.
Dennis Gabor, fyysikko, joka sai Nobelin palkinnon hologrammien keksimisestä, kirjoitti vuonna 1963: "Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuuksia voidaan keksiä.”
Millaista tulevaisuutta sinä haluaisit olla mukana keksimässä – ja kokemassa?
Kristiina Mäkelä
Provosti
Unfolded
Unfolded -lehti esittelee luovuuteen ja vastuullisiin muutoksiin liittyviä monialaisia hankkeita, kokeiluja ja ajattelumalleja.
Radikaali luovuus
Rakennamme vahvan, luovan yhteisön tukemaan uutta ajattelua.
Lue lisää uutisia
ERC-rahoitus apulaisprofessori Junhe Lianille uusien materiaalien ja edistyneiden valmistusmenetelmien tutkimiseen
Apulaisprofessori Junhe Lianin tavoitteena on löytää ERC Starting Grantin avulla tehokas, digitaalinen ja ekologisesti kestävä tapa kehittää uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita.
Uusi laadullisen johtamisen tutkimuksen keskus Qual+ on avattu
Yksi keskuksen päätavoitteista on tutkijoiden välisten metodologisten yhteyksien edistäminen.
Tiedosta tekoihin — miten ponnistaa loikkaan kohti muutosta?
Muutosta tavoiteltaessa tietäminen ei riitä, väittää toimintatutkija, vanhempi yliopistonlehtori Otto Scharmer (MIT). Sen sijaan ei-tietämisen tila voi olla portti ymmärrykseen.