Uutiset

Professori Metalli

Mari Lundström haluaa saada metallit talteen ja uusiokäyttöön. Tehtäväänsä hän suhtautuu rautaisella intohimolla.
Professor Mari Lundström Aalto University

Professori Mari Lundströmin tutkimusala on hydrometallurgia ja korroosio. Kun hän aloitti opintonsa Teknillisessä korkeakoulussa 1998, metallurgit miellettiin usein savupiipputeollisuuden rattaiksi. Lundström kuitenkin uskoo, että todellinen potentiaali metallien kierrätykseen on metallurgisen teollisuuden ja alan tutkijoiden käsissä.

– Me olemme niitä, jotka voivat tehdä kiertotalouden ja kestävän kehityksen ihan oikeasti mahdolliseksi. Meillä on siihen teknologinen osaaminen.

Lundströmin tutkimusryhmä etsii sekundäärisistä raaka-aineista metalleja ja kehittää menetelmiä ja prosesseja, joilla metallit saataisiin paremmin talteen ja kierrätykseen.

Jätteissä on arvokkaita metalleja

Sekundäärisiä raaka-aineita ovat esimerkiksi vanhat kännykät ja tietokoneet, auton akut, lamput ja patterit sekä metallipitoiset tuhkat. Ne mielletään usein jätteeksi, koska ne ovat jo kerran olleet käytössä, toisin kuin esimerkiksi juuri maasta kaivettu malmi.

Vanha kännykkä voi kuitenkin sisältää yli 40 erilaista alkuainetta ja useita arvokkaita metalleja, joita ei nykyisillä prosesseilla saada otettua talteen.

– Kännykässäsi on esimerkiksi kuparia, tinaa, hopeaa, kultaa, sinkkiä, indiumia ja harvinaisia maametalleja, Lundström havainnollistaa.

Lundströmin tutkimusta motivoi pyrkimys kestävään kehitykseen. Esimerkiksi litiumin tuotannosta menee yli neljäsosa pattereihin, mutta pattereiden sisältämää litiumia ei tällä hetkellä kierrätetä merkittävästi.

– Emme voi jatkaa niin, että metalleja menetetään jätteeseen ja sivuvirtoihin.

Lundström näkee metallien kierrätyksen myös poliittisesti merkittävänä. Hän kertoo, että tällä hetkellä lähes 90 prosenttia harvinaisista maametalleista tuotetaan Kiinan alueella ja noin 70 prosenttia litiumista Etelä-Amerikassa.

– EU:ssa pitäisi pystyä tuottamaan metalleja sekundäärisistä raaka-aineista, jotta emme olisi riippuvaisia muista maailman alueista.

Myyntituote Suomelle?

Lundströmin tutkimusryhmän työ on suureksi osaksi kokeellista toimintaa ja mallinnusta.

– Teemme paljon esimerkiksi sähkökemiallisia kokeita, liuotuskokeita, analyyseja ja prosessimallinnusta, mutta myös metallurgisen tiedon mallinnusta, Lundström luettelee.

Työpäivät venyvät pitkiksi, sillä Lundström haluaa olla kaikessa mukana. Kun hänen kanssaan kävelee laitoksen käytävällä, ympäröivistä huoneista alkaa sadella kysymyksiä: Mari, ehtisitkö tulla katsomaan tätä? Mari, me löydettiin jotain!

Lundströmin mielestä on palkitsevaa uppoutua tarkastelemaan koetuloksia opiskelijoiden kanssa tunneiksi. Ajan riittämättömyys on haaste, mutta Lundström tunnustaa kantavansa suurta vastuuta tehtävästään.

– Suomessa on paljon firmoja metallurgian alalla, joten kyllä meidän tutkimusryhmänkin pitää olla maailmaluokkaa.

Lundström uskoo, että metallurgit pystyvät tekemään isoja asioita: kehittämään ympäristöystävällisempiä prosesseja ja parantamaan suomalaisen teollisuuden asemaa.

– Olisi hienoa nähdä, että kehittämämme menetelmä tulisi kaupalliseksi sovellukseksi ja myyntituotteeksi Suomelle tai Euroopalle.

Teollisuudesta yliopistoon

Mari Lundström aloitti professorin pestissään helmikuussa 2015. Sitä ennen hän työskenteli useita vuosia teollisuudessa, Outotecin palveluksessa. Tohtoriksi Lundström väitteli vuonna 2009, ja tutkimuksen ja julkaisujen tekeminen oli hänelle harrastus työn ohessa.

Vuonna 2013 Kemian tekniikan korkeakoulussa alkoi Tenure Track -urajärjestelmän mukainen hakuprosessi Assistant Professorin virkaan.

– Silloin oppi-isänäni toiminut dosentti kysyi, olenko ajatellut hakea professuuria. Siitä se ajatus sitten lähti.

Sekä teollisuudessa että yliopistomaailmassa työskentelyssä tarvitaan Lundströmin mielestä ongelmanratkaisukykyä. Hän ei pidä itseään poikkeuksellisen älykkäänä, mutta uskoo olevansa hyvä löytämään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin.

Myös ilmiöiden ymmärtäminen on Lundströmille tärkeää. 

– Kun opiskelijat sanovat koetuloksen menneen pieleen sanon, että älkää ajatelko noin. Haluan ymmärtää, miten tulos on syntynyt ja mitä sen taustalla on.

 

Kemian tekniikan korkeakoulu, professorit

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Risteilyalus Meyer Turun telakan edustalla.
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

FITechin Turku-hanke päättyi – osaamisen taso nousi ja yliopistojen välinen yhteistyö lisääntyi

Hankkeessa järjestettiin 609 kurssia ja rekisteröitiin yli 20 200 kurssiosallistumista.
SemiSummer2023 Kampanja banneri
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Puolijohdealan kesätyöpaikkoja avoinna tutkimusryhmissä

Puolijohdealan kasvu ja sen investoinnit Suomessa lisäävät myös osaajien tarvetta. Neljän puolijohdealan yrityksen Picosun, an Applied Materials Companyn, Okmeticin, Muratan ja KYOCERA Tikitin lahjoituksen turvin Aalto-yliopisto tarjoaa mielenkiintoisia kesätyöpaikkoja Sähkötekniikan ja Kemian tekniikan korkeakouluissa kesällä 2023. Semi-Summer 2023 -ohjelman kesätyöpaikat tarjoavat mahdollisuuden kartuttaa osaamista, jota tarvitaan kasvavalla ja kansainvälisellä alalla.
Cover for workshops within LuoTo -project.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Millainen on luovien alojen kestävä tulevaisuus? Osallistu työpajoihin ja vaikuta!

Osallistu LuoTo-hankkeen työpajoihin keväällä 2023 ja tule pohtimaan ja ideoimaan yhdessä, miltä luovien alojen kestävä tulevaisuus näyttää ja millaisin askelin sitä kohti kuljetaan.
Sakari kuvattuna Aalto-yliopiston tiloissa.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Sakari Poikkimäki korvaa entsyymeillä haitallisia kemikaaleja: “Pieniä biologisia organismeja käytetään monessa arjen tuotteessa”

Kemian tekniikan alumni Sakari Poikkimäki työskentelee entsyymejä valmistavassa Roal Oy:ssä fermentoinnin asiantuntijana. Opinnot Aallon kemian tekniikassa mahdollistivat unelmatyön, jossa pienet elävät organismit valjastetaan hyötykäyttöön.