Base Styles/Icons/Pin/Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/phone Created with Sketch. Base Styles/Icons/Some/Linkedin/Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/Menu/Burger Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/Close/Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/lock/open Created with Sketch.

Professori Katri Kauppi tietää, miten ulkoistaminen sujuu kunnialla

Pykälien tunteminen ei riitä, jos ostaja ei ymmärrä, mitä on hankkimassa. Siksi sote-uudistuskin menee metsään, jos mukana ei ole monenlaisia osaajia.
Katri Kauppi

Professori Katri Kauppi, mitä tutkit ja miksi?

Professuurini ala on logistiikka, mutta tutkimusaiheeni liittyvät enemmän hankintatoimeen ja toimitusketjujen hallintaan. Väitöskirjani käsitteli julkisia hankintoja, ja siitä laajensin myöhemmin yritystoimeen ja toimitusketjujen välisiin suhteisiin.

Tutkin yhä julkisia hankintoja ja erityisesti palvelujen ulkoistamista terveyden- ja sosiaalihuollossa: miten ulkoistamisprosessit voitaisiin tehdä paremmin ja miten ulkoistaminen vaikuttaa kustannuksiin. Yksi tärkeimmistä onnistumisen edellytyksistä on hyvä valmistelu. Julkisissa hankinnoissa keskitytään usein liikaakin kilpailutusvaiheen lakipykäliin. Se on sinänsä ymmärrettävää – yksikin virhe voi merkitä oikeustoimia tai koko prosessin aloittamista alusta.

Ostajan kannattaisi kuitenkin enemmän satsata siihen, että tietää tarkasti, mitä haluaa ostaa ja mitkä ovat tärkeitä kriteerejä. Sote on tästä hyvä esimerkki. Lakiasiatuntija ei voi määritellä esimerkiksi niitä mittareita, joilla hoidon toimivuutta ja tehokkuutta kannattaisi arvioida, vaan siihen tarvitaan lääkäreitä ja hoitajia. Siksi hankintoja valmistelevissa tiimeissä pitäisi aina olla monialaista osaamista.

Nautin tutkimisesta ja opettamisesta niin paljon, etten ole enää edes ajatellut muita vaihtoehtoja.

Katri Kauppi

Miten sinusta tuli tutkija?

Kun aloitin Kauppakorkeakoulussa, suunnittelin monen muun tavoin konsultin uraa. Graduvaiheessa laitoksen professorit alkoivat kuitenkin houkutella minua jatko-opintoihin, ja heti kun aloitin väitöskirjan, tiesin tämän olevan minun juttuni. Nautin tutkimisesta ja opettamisesta niin paljon, etten ole enää edes ajatellut muita vaihtoehtoja.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Väitteleminen oli tietenkin hieno hetki, samoin se, kun sain heti väitöksen jälkeen apulaisprofessuurin arvostetussa Manchester Business Schoolissa. Professorin urapolulle pääseminen ja sillä eteneminen osoittivat, että olen tehnyt oikeita asioita.

Iloitsen myös tuoreesta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimushankkeesta. Selvitämme siinä, miten tiedon epäsymmetriat aiheuttavat ongelmia yritysten välisissä suhteissa. Perinteisesti on ajateltu, että kun yksi yritys palkkaa toisen tekemään vaikka tuotekehitystä tai komponenttien valmistusta, ongelmat voidaan välttää tiukalla valvonnalla ja sopimuksilla. Meidän ajatuksemme on, että ongelmat syntyvät, kun myyjä ole saanut ostajalta riittävästi tietoa siitä, miten toimia esimerkiksi kysyntäepävarmuuden tai teknologisten muutosten kohdalla. Siksi ratkaisu voikin löytyä paremmasta viestinnästä.

Mitä vaaditaan tutkijalta?

Kirjoittamisen taito on tärkeä. Pitää osata argumentoida, miksi asialla on merkitystä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta – muuten tulokset eivät lähde lentoon.

Myös lukeminen on isossa roolissa, sillä tällä alalla ei vietetä aikaa laboratoriossa vaan luetaan muiden tutkimuksia ja haastatellaan ihmisiä. Siksi tutkijan pitää pystyä sisäistämään nopeasti isoja tietomääriä.

Eikä puurtamista tietenkään jaksa ilman aitoa innostusta!

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Olen tosi innoissani nelivuotisesta akatemiaprojektista, sillä aihe on haastava ja meillä on koossa mainio tiimi. Pallottelin juuri yhden brittikollegan kanssa ensimmäistä artikkelia, ja totesimme että tämä on vaikeinta, mitä olemme kirjoittaneet – mikä on tosi virkistävää.

Odotan myös innolla oman tutkimusryhmän rakentamista. Etsin tyyppejä, jotka osaavat argumentoida ja ovat tutkimuksesta yhtä innostuneita kuin minäkin.

Katri Kauppi ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan 24. lokakuuta järjestettävässä Installation Talks –tilaisuudessa. Tervetuloa mukaan!

Katso lisätietoja täältä.

Kuva: Mortti Saarnia

Lisää tästä aiheesta