Uutiset

Professori Jarno Limnéllin intohimona ja työnä on kyberturvallisuus

Jarno Limnéll aloitti syyskuun alussa kyberturvallisuuden professorina Sähkötekniikan korkeakoulussa.
jarno_limnell_fi.jpg

Limnéll on sotatieteiden tohtori, valtiotieteen maisteri, kapteeni evp sekä McAfeen kyberturvallisuusjohtaja, jonka intohimona on kyberturvallisuuden saumaton linkittyminen turvallisuuteen yleensä.

- Kyberturvallisuus ja fyysinen turvallisuus kietoutuvat yhä enemmän yhteen, sillä yhteiskunta toimii vahvasti kybermaailman voimin. Bitit ovat mukana tavassamme opiskella, tehdä työtä, politikoida, harjoittaa liiketoimintaa sekä huolehtia kansalaisten turvallisuudesta, Limnéll toteaa.

Hän toivoo, että kyberturvallisuuteen tartutaan Suomessa strategisella otteella. Tällöin noustaan pelkästä teknologiatasosta pohtimaan isoa kuvaa eli kyberturvallisuuden vaikuttavuutta koko yhteiskunnassa.

Tänä päivänä kaikki kriittiset infrastruktuurit kuten sähköverkot, energianjakelu, logistiikkaketjut ja veden puhdistamot ovat vahvasti riippuvaisia tietoverkoista.

- Pelon ilmapiiriä ei pidä tietoisesti lietsoa, mutta tosiasiat pitää tunnustaa. Kybermaailman kautta voidaan pahimmillaan tehdä hyvinkin ikäviä asioita.

Ei vain uhkakuvia ja rikollisuutta

Digitalisoituminen ei tuo mukanaan pelkkiä uhkia ja verkossa toimivaa rikollisuutta. Limnéll korostaa, että kyberturvallisuus avaa suuria mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja liike-elämälle.

- Kansainväliselle kyberdiplomatialle on vahvaa tarvetta ja suomalaiselle luottamuspääomalle on kysyntää. Meillä on konkreettista osaamista ja luotettavan kumppanin maine. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka tarttua mahdollisuuksiin ja profiloitua isoksi toimijaksi kansainvälisillä foorumeilla.

Kaiken tämän eteen Limnéll haluaa tehdä töitä.

- Olen valtavan innostunut Professor of practice -asetelmasta. Sen myötä avautuvat mahdollisuudet yhdistää yliopiston päivittäinen opetus- ja tutkimustoiminta elävän elämään business-maailmaan.

Juoksulenkkejä aikataulujen ohessa

Kyberturvallisuus ei ole yksinäinen oppituoli, vaan monitieteistä akateemista ja teollisuusyhteistyötä vaativa tutkimus- ja opetusala.

- Tutkimuksessa haluan painottaa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kehittämistä sekä panostaa alueisiin, jotka hyödyntävät kotimaista liike-elämää.  

Yritysjohtajuuden ja professorin työn yhdistämisessä yksi haaste on kalenterin tasapainossa pitäminen. Ja vaikka työ on Limnéllille intohimo, ei se saa täyttää koko elämää. Aikaa perheen kanssa ei korvaa mikään.

Myös päivittäinen urheilu pitää mielen tasapainossa. Entinen kilpatason triathlonisti juoksee vuosittain useamman maratonin.

Kuva: Aalto-yliopisto/Lasse Lecklin

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Työelämäprofessori Topias Siren
Nimitykset Julkaistu:

Kalliomekaniikan asiantuntija Topias Siren on nimitetty Aalto-yliopiston työelämäprofessoriksi

”Työelämäprofessuurin myötä tuon opiskelijoille paljon oppeja työelämästä yhdistettäväksi teoreettiseen osaamiseen”, lupaa Topias Siren.
Erika Ahlberg
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Erika Ahlberg: Jos ei tee ikinä virheitä, ei ole ollut tarpeeksi rohkea

Alumnimme Erika Ahlberg halusi yhdistää maisteritutkinnossaan aiemmat kaupan ja design-alan opintonsa, ja International Design Business Management -ohjelma sopi tähän loistavasti. Urallaan muodin, myynnin, markkinoinnin ja brändien parissa hän on pyrkinyt rohkeasti kohti haasteita – esimerkiksi hyppäämällä 100 henkilön organisaation johtoon ilman aikaisempaa esihenkilökokemusta.
Henkilö tummassa pitkässä nahkatakissa seisoo mallinuken vieressä, tällä yllään värikäs virkattu asu ja taustalla lisää värikkäitä virkattuja kuoseja
Palkitut Julkaistu:

Juha Vehmaanperä on Vuoden nuori suunnittelija

Kilpailu on suunnattu suomalaisille vaatetussuunnittelun opiskelijoille. Vehmaanperän voittotyö ottaa kantaa globaaliin ilmastokriisiin.
Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.