Uutiset

Pöytämallisten 3D-tulostimien käytössä kannattaa huolehtia ilmanvaihdosta

Tulostamisessa vapautuu nanohiukkaspäästöjä, joiden leviämistä huoneilmaan on syytä rajoittaa.

Pöytämalliset 3D-tulostimet ovat yleistyneet kodeissa, kouluissa ja kirjastoissa hintojen laskun ja helpon saatavuuden myötä. Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan niiden käytöstä vapautuu kuitenkin ilmaan nanohiukkaspäästöjä.  Silloin tällöin tulostaminen ei ole kovin haitallista, mutta siellä, missä ihmiset altistuvat päästöille päivittäin, altistuminen olisi hyvä tunnistaa ja pyrkiä vähentämään sitä.

– Altistumista voi vähentää hankkimalla koteloidun tulostimen, jonka suunnittelussa päästöjen hallinta on otettu huomioon, välttämällä oleskelua samassa tilassa kuin tulostin tai varmimmin johtamalla päästöt pois huoneilmasta, kertoo erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen Työterveyslaitoksesta.

Lämpötilan nosto lisää hiukkaspäästöjä

Työterveyslaitoksen tutkijat mittasivat pöytämallisen FDM-tulostimen eli pursotinlaitteen tuottamia päästöjä kahden pientulostimissa yleisimmän muoviseoksen, ABS:n ja PLA:n, kanssa.

– ABS-muovin tulostaminen pöytäkäyttöisellä tulostimella aiheutti nanohiukkaspäästöjä, joiden leviämistä huonetilaan olisi hyvä rajoittaa, Anna-Kaisa Viitanen tiivistää.

– Printteri olisi hyvä sijoittaa tilaan, missä ei oleskella jatkuvasti. Tilan ilmanvaihdon tulee olla mahdollisimman hyvä, ja emissiot pitäisi johtaa mahdollisimman lähelle poistoilmakanavia, arvioi professori Kaarle Hämeri Helsingin yliopistosta.

Sekä ABS että PLA ovat termoplastisia, eli lämpömuovautuvia, muoveja, jotka pitää kuumentaa pursottamista varten.

– Öljypohjainen ABS vaatii kuumentamisen noin 230–250 asteeseen ja biohajoava PLA noin 180–210 asteeseen, kertovat tutkimusjohtaja Jukka Tuomi ja tutkija Kirsi Kukko Aalto-yliopistosta.

– Mittauksissa lämpötilan nostaminen kasvatti päästöjä merkittävästi, myös PLA:n kohdalla, joten oikeasta tulostuslämpötilasta pitää huolehtia, he painottavat.

Myös tulostusmateriaalien kanssa kannattaa olla tarkkana ja käyttää vain kuhunkin käyttötarkoitukseen suunniteltuja muoveja, muistuttavat tutkijat.

– Muki printataan elintarvikemuovista ja koru sellaisesta, jonka tiedetään olevan ihokontaktissakin turvallista, Kukko kiteyttää.

– Pöytämallisisissa printtereissä käytetyt muovinauhat ovat noin 20 kertaa kalliimpia kuin teollisuuden käyttämä bulkkitavara. Ajatus halvemman materiaalin tilaamisesta verkosta on siis houkutteleva, mutta kannattaa muistaa, ettei niiden sisällöstä ole välttämättä mitään takeita, Suomen Pikavalmistusyhdistyksen puheenjohtajanakin toimiva Jukka Tuomi korostaa.

Ohjeita ja lisää tutkimustuloksia tulossa myös teollisesta 3D-tulostuksesta

Työterveyslaitos, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto tutkivat pientulostinten käytöstä syntyviä hiukkas- ja kaasupäästöjä osana laajempaa, työympäristöjen 3D-tulostamiseen keskittyvää hanketta. Tulostustyöhön liittyvä ohjeistus työntekijöille valmistuu viimeistään ensi syksynä. Kokonaisuudessaan hanke valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.

Teollisessa tulostamisessa tulostintyyppi- ja materiaalivalikoima on laajempi, jolloin myös päästöt muuttuvat. 3D-tulostustyöhön kiinteästi liittyvä kappaleiden jälkikäsittely kemikaaleilla on tyypillistä teollisessa mittakaavassa.

– Jälkikäsittelykemikaaleja käytettäessä kemikaalien riskinarviointi on tärkeää ja kemikaaleilta tulee suojautua oikein valituilla suojaimilla, muistuttaa Viitanen.

Tutkimushankkeen mittauksista vastaa Työterveyslaitos ja päästöjen mallinnuksista Helsingin yliopisto. Aalto-yliopisto tuo hankkeeseen 3D-tulostuksen käytännön osaamista ja tietoa siitä, millaista 3D-tulostamista Suomessa tehdään.

Tutkimusta on rahoittanut Työsuojelurahasto.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen
Työterveyslaitos
puh. 043 825 0672
anna-kaisa.viitanen@ttl.fi
www.ttl.fi

Tutkija Kirsi Kukko
Aalto-yliopisto
puh. 050 344 7248
kirsi.kukko@aalto.fi

Professori Kaarle Hämeri
Helsingin yliopisto
p. 09 19150 850
kaarle.hameri@helsinki.fi
www.helsinki.fi

Tuloksia esitellään Suomen pikavalmistusyhdistys Firpa ry:n vuosiseminaarissa.

Vuosiseminaari järjestetään Nordic 3D Expon yhteydessä.

Lue myös: 3D-tulostamisen työturvallisuutta selvittävä tutkimushanke käynnistyi (news.cision.com)

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Korkea valkoinen robotti nivelvarsineen aulassa, ihmisryhmä juttelee sen lähellä
Yhteistyö Julkaistu:

Aalto ja Unite! kehittävät uusia opetusmoduuleja kansainvälisen yhteistyön avulla

Aalto yhdessä kolmen muun Unite!-yliopiston kanssa on kehittänyt 11 yhteistä opetusmoduulia tekniikan, kyberturvallisuuden, robotiikan ja etiikan aloille. Yhteistyö toi opetukseen uutta asiantuntemusta eri puolilta allianssia.
Vanha vaalea rakennus vierekkäin modernin beigen toimistotalon ja ruosteenruskean veistoksen kanssa
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Tutkija Muhammad Awais opettaa ja tekee yhteistyötä TU Darmstadtissa

Awais työskentelee Saksassa TU Darmstadtissa Unite-yliopistoallianssin vierailevana professorina. Hän osallistuu biopohjaisiin materiaaleihin liittyvään opetukseen ja tutkimukseen sekä vahvistaa yliopistojen välistä yhteistyötä.
Kuusi pukuun pukeutunutta ihmistä poseeraa sinisen seinän edessä, jossa teksti COOL BY NATURE.
Yhteistyö Julkaistu:

COP31: Helsingin vihreän talouden aloite on julkistettu

Helsingin vihreän talouden aloitteen tavoitteena on yhdistää taloustieteellinen tutkimus sekä ilmasto- ja luontonäkökulmat osaksi käytännön päätöksentekoa ja liiketoimintaa.
In an auditorium hall, people are raising their hands and similing towards the camera. On the left side, from behind, the speaker is also raising his hand
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Rakennetaan startup-yrityksiä yhdessä: 100STARTUPS-tapahtumasarja päättyi vahvaan vauhtiin

Aalto Innovation (entinen Aalto Startup Center) ja A Grid kokosivat yhteen opiskelijat, tutkijat, työnhakijat, tekijät ja tulevat perustajat 100STARTUPS-tapahtumasarjaan, joka käynnistyi 26. elokuuta ja huipentui päätapahtumaan 21.–22. lokakuuta.