Uutiset

Pikamuodin hinta: 92 miljoonaa tonnia jätettä ja 79 triljoonaa litraa vettä vuodessa sekä 10 % maailmanlaajuisista päästöistä

Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii koko järjestelmän muutosta, sanoo Kirsi Niinimäen työryhmä artikkelissaan Nature Reviews Earth & Environment -verkkojulkaisussa.
Samples of dyer’s woad (värimorsinko) non-toxic blue dye textiles. Photo: Valeria Azovskaya
Tekstiiliteollisuuden tulee muuttua vastuullisemmaksi ja esim. vähentää ympäristön kemikaalikuormitusta. Suomessakin kasvavasta värimorsingosta (Isatis tinctoria) saadaan myrkytöntä sinistä väriä. Kuva: Valeria Azovskaya

Muoti- ja tekstiiliteollisuuden liiketoimintamallin on muututtava perusteellisesti, ja tämä vaatii pikaista luopumista pikamuodista. Vain näin muotialan ja sen toimitusketjujen vastuullisuutta voidaan parantaa pitkäkestoisesti, väittää Kirsi Niinimäki työryhmineen uudessa artikkelissaan Nature Reviews Earth & Environment -julkaisussa. Uusi verkkojulkaisu lanseerattiin vuoden 2020 alussa ja se on osa arvostettua ja perinteistä Nature-tiedelehtiperhettä.

Muotiteollisuus on ilmailun jälkeen toiseksi suurin teollinen saastuttaja ja vastaa yksin kymmenestä prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Ala kasvaa, vaikka tietoisuus sen ympäristövaikutuksista leviää. Suurelta osin alan kasvu nojaa pikamuotiin, joka on riippuvaista halpatuotannosta ja tuotteiden lyhyestä elinkaaresta. 

Artikkelissaan kirjoittajat kuvaavat muotiteollisuuden tuotantoketjuihin liittyviä, haitallisia ympäristövaikutuksia — tuotannosta kulutukseen saakka. Näihin lukeutuvat vedenkäyttöön, kemikaaleihin, hiilidioksidipäästöihin ja tekstiilijätteeseen liittyvät ongelmat. Ala tuottaa esimerkiksi yli 92 miljoonaa tonnia jätettä ja kuluttaa 79 triljoonaa litraa vettä vuodessa, ja ongelmat keskittyvät suurimmaksi osaksi kehittyviin maihin. Nämä vaikutukset tarkoittavat yksiselitteisesti, että ala tarvitsee merkittävää muutosta vastuullisempaan suuntaan. Muutokset voisivat tarkoittaa mm. tuotannon yleistä hidastamista sekä vastuullisten käytäntöjen haltuunottoa koko tuotantoketjussa.

“Hidas muoti on tulevaisuutta”, sanoo Kirsi Niinimäki. “Tarvitsemme laajaa ymmärrystä siitä, miten voimme tehdä systeemisen muutoksen. Tämä vaatii luovaa ajattelua ja yhteistyötä kaikkien sidosryhmien välillä — niin suunnittelijoiden, tuottajien kuin kuluttajienkin.”

Infografiikka vaateteollisuuden ratkaisuista

Tekstiiliteollisuuden tulee panostaa puhtaaseen teknologiaan ja uudenlaisiin, vastuullisuuteen nojaaviin liiketoimintamalleihin. Lisäksi tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia. Kirjoittajien mukaan kuluttajilla on yhtä lailla merkittävä rooli muutoksen tekijöinä, sillä kulutustottumuksiamme on pakko muuttaa kestävämmiksi. Se tarkoittaa, että meidän kaikkien tulee olla valmiita maksamaan korkeampaa hintaa ympäristöystävällisemmin valmistetuista tuotteista.

Artikkeli:
Niinimäki, K. Peters, G., Dahlbo, H., Perry, P., Rissanen, T. and Gwilt, A.  (2020) The environmental price of fast fashion. Nature Reviews; Earth and Environment

Lue artikkeli (englanniksi)

Nature Reviews Earth & Environment

Lisätietoja:
Kirsi Niinimäki, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin isäntinä toimivat Aalto-yliopiston apulaisprofessori Robin Gustafsson ja yliopistolehtori Timo Seppälä. Podia juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast jatkuu – ensimmäisessä jaksossa aiheena päästökauppa

Alustatalouden faktat ja myytit saa jatkoa nyt starttaavalla kolmannella tuotantokaudella.
mies katse niitylle päin, selkä kameraan
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sisäministeriö: Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta

Tuloksia ovat analysoineet väitöskirjatutkija Anastasiya Koptsyukh Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta ja tutkija Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta.
Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.