Paljon hypetetty tekoäly – Alustatalouden faktat ja myytit -podcast pohtii tekoälyn supervoimia
Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin 26. tammikuuta julkaistussa toisessa jaksossa keskustellaan tekoälystä, joka on ollut vuoden 2018 jälkeen teknologia-alan kovimpien odotusten kohteena. Tekoälyn on luvattu muun muassa ratkaisevan yritysten ja yhteiskuntien liiketoiminnallisia ongelmia. Tekoälystä myös usein puhutaan ilman ymmärrystä, mistä oikeastaan puhutaan.
Tuoreessa ”Mihin tekoäly ja sen supervoimat pystyvät?” -jaksossa avataankin tekoälyä konkreettisten esimerkkien kautta ja pohditaan sen tarjoamia mahdollisuuksia. Jaksossa vieraina ovat tekoälyprofessori Teemu Roos ja Johanna Småros, yksi Relexin perustajista.
Aalto-yliopistosta jaksossa on mukana työelämäprofessori ja Etlan johtava tutkija Timo Seppälä, jonka tutkimukset ovat käsitelleet laajasti tekoälyä. Hän on tarkastellut esimerkiksi tekoälysovellusten ja pääomarahoitusten välistä yhteyttä terveydenhuollossa sekä uuden sukupolven tekoälyalustoja, kuten Google Mapsia.
– Tekoälystä on keskusteltu Suomessa viimeiset viisi vuotta hyvin hypemäisesti. Yrityksille annettiinkin hypen myötä käyttöön kasa työkaluja, joilla ne pystyisivät ottamaan tekoälyn kokeiluun. Vasta viimeisen vuoden aikana yritykset ovat pystyneet tunnistamaan, minkälainen data tai algoritmi sopii halutun tekoälyn käyttötapaukseen. Tätä kautta on vasta realisoitunut, miten tekoälyä oikein pystyy yrityksissä hyödyntämään, toteaa Seppälä jaksossa.
Jaksossa keskustelijat esittävät konkreettisia tekoälyn hyödyntämistapoja sekä pohtivat, voiko tekoäly alkaa kehittää itse itseään ja ottaa näin ylivallan ihmisestä. Lisäksi keskustellaan, miksi tekoäly ei oikein tunnu kiinnostavan suuria yleisöjä ja miksi tekoälyn laajempi hyödyntäminen sakkaa.
– Jos algoritmi antaa virheellisen suosituksen esimerkiksi seuraavaksi katseltavasta videosta, ei sillä ole rahallista merkitystä katsojalle. Mutta tällaisella algoritmilla voikin olla kymmenen miljoonan euron suorat seuraamukset kyseiselle yritykselle. Tämä on yksi sellainen tekijä, joka hidastaa riskialttiiden teknologioiden käyttöönottoa muissa kuin alustatalouden yrityksissä, kommentoi Timo Seppälä jaksossa.
Alustatalouden faktat ja myytit on Aalto-yliopiston podcast, jossa keskustellaan alustalouden mysteereistä ja toimintamekanismeista. Podcastin toisella tuotantokaudella Etla on mukana yhteistyökumppanina. Podcastissa tavataan vaihtuvia ja kiinnostavia vieraita ja sukelletaan syvemmälle alustatalouden faktoihin ja myytteihin. Juontajana toimii sarjayrittäjä William von der Pahlen, jota kirittävät vuorotellen Timo Seppälä ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson.
Tervetuloa alustatalouden asiantuntijoiden pöytään!
Podcast on tuotettu osana Aalto-yliopiston Politiikkatoimet alustataloudessa -tutkimushanketta, jota rahoittaa Business Finland.
Teksti: Justiina Airas, ETLA
Artikkelin alkuperäisjulkaisu ETLAn sivuilla
Alustatalouden faktat ja myytit
Sarjassa pistetään luulot ja tiedot oikeaan järjestykseen ja pureudutaan asiantuntijavieraiden kanssa kohti alustatalouden hohtavan kuumaa ydintä.
Lue lisää uutisia
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita
Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen
Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.