Uutiset

Otaniemeen rakennetaan talkoovoimin yhteisösauna, joka kelluu tuulivoimalan siivillä

Tuulivoimaloiden siivet tehdään hankalasti kierrätettävästä lasikuidusta. Nyt aaltolaisten perustama Reverlast rakentaa niistä kovatkin meriolosuhteet kestäviä kelluvia rakenteita. Yrityksen ensimmäinen kohde on Aalto-yliopiston uusi yhteisösauna, jonka löylyjä päästään testaamaan jo ennen joulua.
Ilmakuva laiturista, jossa kelluva sauna, pieni vene laiturilla ja kaislikkoinen ranta puineen.
Havainnekuva yhteisösaunasta. Jos kaikki menee suunnitellusti, säännöllinen saunatoiminta alkaa ensi keväänä.

Tuulivoimala tuottaa sähköä noin neljännesvuosisadan. Sen jälkeen edessä on voimalan purku ja osien kierrättäminen. 

Voimalan tornin ja moottorin metallit – alumiini, teräs, kupari ja lyijy – kierrätetään lähes 100-prosenttisesti. Siipien lasikuidun hyödyntäminen on haastavampaa.

Siipien hautaaminen maahan on ollut Suomessa kiellettyä jo pitkään, ja EU-direktiivikin kieltää sen ensi vuoden alusta lähtien. Tällä hetkellä yleisin ratkaisu on murskata käytöstä poistetut siivet poltettavaksi ja sementin raaka-aineeksi. Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen pienentää sementin valmistuksen päästöjä, mutta murskaus nielee paljon energiaa, ja polttamisesta syntyy hiilidioksidia. 

Kolme ihmistä seisoo suuren, onton lasikuitusiiven sisällä.
Massiiviset siivet kiinnitetään tuulivoimalan roottoriin vahvoilla pulteilla. Vasemmalta Reverlastin suunnitteluvastaava Henrik Jansson, Aalto Sustainability Clubin puheenjohtaja Martina Presepi ja Reverlastin toinen perustaja Ossi Heiskala.

Parempiakin ratkaisuja on, sanoo Ossi Heiskala, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumni ja toinen Reverlast-yrityksen perustajista. 

”Me rakennamme siivistä laitureiden ponttooneja ja kelluvia laitureita. Samalla vähenee tarve käyttää perinteisiä ponttoonimateriaaleja betonia ja polyeteenimuovia, mikä tekee ratkaisusta entistäkin ympäristöystävällisemmän. Prototyyppilaiturimme estää karkeasti laskettuna 2,6 tonnin hiilidioksidipäästöt, ja mitä isompia ja enemmän laitureita rakennetaan, sitä suurempi vaikutus”, Heiskala kertoo.

Merenkävijä sai idean

Yrityksen toinen perustaja ja sen toimitusjohtaja, Aallossa bio- ja kemiantekniikkaa sekä kansainvälistä muotoilujohtamista opiskellut Johannes Peace on innokas purjehtija. Kolme vuotta sitten hän alkoi pohtia, että tuulivoimaloiden siivet on tehty samasta hienosta materiaalista kuin veneet, jotka kestävät meriolosuhteita vuosikymmeniä. 

Kaksi ihmistä tarkastelee suuria ponttooneja
Prototyyppilaiturin ponttoonit on täytetty polystyreenillä. Jatkossa leikkuupinta on tarkoitus sulkea tiiviillä kannella, jolloin vaahtotäytettä ei tarvita. Leikkaamisen hoiti Reverlastin yhteistyökumppani Lapa Recycling.

Peace otti yhteyttä Heiskalaan. Kiinnostaisiko tätä lähteä kehittämään liiketoimintaa?

Päätös oli helppo.

”Positiivinen ympäristövaikutus yhdistettynä bisnesmahdollisuuteen – totta kai lähdin mukaan”, Heiskala hymyilee.

Perusteellisten taustatöiden jälkeen tiimi pääsi viime keväänä Kiuas-kiihdyttämöohjelmaan, ja yritys perustettiin elokuussa.

Reverlastin ensimmäinen hanke on Aalto-yliopiston uusi yhteisösauna. Sauna itsessään on perinteinen, valmiista paketista koottava puulämmitteinen tynnyrisauna. Maan sijaan se asennetaan laiturille, joka kelluu neljän tuulivoimalan siivestä tehdyn ponttoonin päällä. Ponttoonit on täytetty polystyreenillä, ja jokainen niistä painaa reilut 300 kilogrammaa. 

Laituri on perinteistä kelluvaa ponttoonilaituria vakaampi ja erittäin kestävä. Ponttooniin käytetyn siipipalan lasikuitukerroksen paksuus on jopa 6 senttimetriä, kun se purjeveneessä on noin senttimetrin verran. 

”Ponttooni on siksi äärimmäisen vahva, se ei varmasti hajoa. Meidän tehtävämme on suunnitella muutkin osat niin, että ne kestävät käytössä kymmeniä vuosia”, sanoo Heiskala. 

Yhteisön voima

Suomen tuulivoimalakanta on nuorta. Siksi purettavien voimaloiden määrä on vielä pieni, Heiskalan arvion mukaan kymmenestä kahteenkymmeneen vuodessa.

Ensi vuosikymmenellä tahti kiihtyy, ja siksi tarve ympäristölle ja voimaloiden omistajille paremmille kierrätysratkaisuille on kova. 

Laituriponttoonit sahattiin siiven keskikohdasta. Siiven kapeinta kärkiosaa voisi puolestaan hyödyntää keveämmissä rakenteissa, kuten uimalaitureina, Heiskala visioi. 

”Aloitamme kelluvista laitureista, koska tiimissä on paljon siihen liittyvää osaamista. Meillä on kuitenkin jo kunnianhimoisempiakin suunnitelmia – siipien jykevämpiä osia voisi käyttää esimerkiksi aallonmurtajiin.”

Ilmakuva suuresta rakennuksesta veden äärellä, jossa on veneitä laiturissa ja tuulivoimalan siipi vedessä aallonmurtajana.
Havainnekuva tuulivoimalan siivestä tehdystä aallonmurtajasta.

Kestävää kehitystä edistävä yhteisösauna on saanut innostuneen vastaanoton ja tukea monelta taholta. Aalto-yliopisto myönsi sille Sustainability Action Booster -rahoituksen materiaalikuluihin, ja joukko innokkaita opiskelijoita on ilmoittautunut rakennustalkoisiin. Saunan valmistuttua Polyteknikkojen saunaseura ja Aalto Sustainability Club vastaavat yhdessä saunatoiminnan kehittämisestä ja pyörittämisestä. 

Jos kaikki sujuu suunnitellusti, testilöylyistä nautitaan ennen joulua. Koko Aalto-yhteisölle saunan on tarkoitus avautua ensi keväänä. 

Tiimi uskoo, että saunasta tulee erityisesti opiskelijoiden yhteisöllisyyttä rakentava rento kohtaamispaikka, josta voi nauttia tuhansia kävijöitä vuodessa. 

Aalto Sustainability Clubin puheenjohtaja Martina Presepi odottaa valmistumista innolla.

”Rakastan saunomista, ja Suomeen muutettuani olen käynyt saunassa kerran viikossa. Otaniemessä on paljon saunoja, mutta tästä tulee ensimmäinen, josta voi hypätä suoraan uimaan. On ollut ilo levittää sanaa näin luovasta, kunnianhimoisesta ja kestävästä projektista.”

Kolme ihmistä tuulivoimalan siiven luona.
Tämä 50-metrinen siipi saatiin kiertotalousyritys Kuusakoskelta. Uudempien tuulivoimaloiden siivet voivat olla jopa 80 metriä pitkiä ja painaa 30 tonnia. Yhden siiven hinta on 200 000–300 000 euroa, ja omistaja joutuu maksamaan sen kierrättämisestä.

Teksti: Minna Hölttä
Kuvat: Henrik Jansson / Reverlast

Reverlastin verkkosivut

Kestävä kehitys

Aalto-yliopiston tehtävänä on kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Yliopistossa tuotetaan tietoa ja ymmärrystä sekä luodaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat hyvinvointia yhden maapallon rajoissa.

Lue lisää kestävästä kehityksestä Aalto-yliopistossa
A student taking a book from a shelf in Aalto University's library.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Pieni galleriatila, jossa on valkoisilla jalustoilla ainutlaatuisia tuoleja ja erilaisia valaisimia, taustalla suuret ikkunat.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

This ’n’ That -näyttelyssä nähtiin pajamestareiden taidonnäytteitä

Väreen galleriatiloissa nähtiin lokakuussa näyttely, jossa esiteltiin koulun eri alojen monipuolista työpajatoimintaa sekä pajamestareiden taidonnäytteitä
Väliaikainen suojatie
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Väliaikainen suojatie korvaa alikulun Otakaaren työmaan ajaksi

Teknologföreningenin kohdalla oleva alikulku puretaan esteettömyyden parantamiseksi. Tilalle rakennetaan loivempi kävely- ja pyöräilyväylä. Purkutyöt alkavat ennen joulua, ja alueella on otettu käyttöön väliaikainen suojatie työmaan ajaksi.
No entry sign over workshop image
Kampus Julkaistu:

Arts infran poikkeusaukioloajat

Poikkeusaukioloajat Arts infran työpajoilla ilmoitetaan tällä sivulla.
Huone, jossa on useita kaiuttimia metallirungoissa ympyrämuodossa. Keskellä on jakkara ja sälealusta.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia tuo immersiivisen tilaäänen kaikkien ulottuville

Ainutlaatuinen äänentallennusteknologia mahdollistaa immersiivisen äänimaailman tallentamisen tavallisilla mikrofoneilla ja edullisella lisälaitteella.