Kun tekoäly alkoi murtaa rajoja työelämässä, Heli Bergström teki ratkaisevan päätöksen: hän ei jäänyt seuraamaan sivusta, vaan lähti täysillä mukaan muutokseen.
Nyt hän edistää tekoälyn hyödyntämistä johtamisessa ja opetuksen kehittämisessä digitaalisen liiketoiminnan yliopettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk).
”Tekoälyä tulee ottaa käyttöön vastuullisesti ja niin, että se aidosti parantaa asiantuntijatyön sujuvuutta, päätöksentekoa ja yhteistyötä, eikä lisää kuormitusta tai epäselvyyttä.”
Tekoälyssä häntä viehättää sen hallittu ennakoimattomuus ja vauhdikas kehitys, joka haastaa jatkuvaan oppimiseen. Sama on leimannut Bergströmin pitkää uraa: hän on suorittanut maisterin-, lisensiaatin- ja tohtorintutkintonsa aikuisiällä työn ohessa.
Bergström valmistui tekniikan lisensiaatiksi Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolta vuonna 2006 ja tekniikan tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2011. Hänen väitöstutkimuksensa käsitteli asiantuntijatyön sujuvuutta ja asiantuntijoiden johtamista.
”Aikuisiällä opiskelu on todella antoisaa, koska oppiminen kytkeytyy suoraan käytäntöön. Ainuttakaan harjoitustehtävää tai opinnäytettä en ole tehnyt vain tutkinnon vuoksi, vaan kaikki on tukenut työtäni ja sen kehittämistä.”
Testamenttilahjoitus Aalto-yliopistolle on Bergströmille arvo- ja vaikuttavuusteko.
Heli BergströmHaluan, että omaisuuteni tukee sellaista pitkäjänteistä kehitystä, jolla on aitoa merkitystä yhteiskunnalle. Tohtorikoulutus on uuden tiedon ja uudistumisen moottori, mutta se myös kasvattaa ajattelun laatua, syvää asiantuntijuutta ja kykyä ratkaista monimutkaisia ongelmia.
Bergströmin väitöstutkimus valmistui poikkeuksellisen nopeasti, vain puolessatoista vuodessa.
”Asiantuntijatyöhön liittyvä tutkimuskysymys oli jo kirkkaana mielessäni, olinhan tehnyt jo pitkään töitä aiheen parissa. Tutkimus ei tuntunut urakalta, vaan innostavalta oppimisprosessilta. Toki se vaati kurinalaisuutta ja priorisointia, mutta oli aidosti innostavaa.”
Tutkimusprosessi vahvisti hänen käsitystään siitä, kuinka tärkeää tutkijan työssä ovat selkeät käytännöt, hyvä ohjaus ja yhteisöllisyys.
”Kun tohtorikoulutusta kehitetään, vaikutukset eivät näy vain tutkijan arjessa, vaan tutkimuksen laadussa, työelämän uudistumisessa ja koko Suomen osaamispohjassa.”
Koulutus on Bergströmille sydämen asia. Hän toivoo, että tohtoriopinnot olisivat jatkossa entistä saavutettavampia henkilön taustasta ja taloudellisista resursseista riippumatta. Hän on itse rahoittanut opintonsa jo lukioajoista lähtien ilman taustalla olevaa turvaverkkoa.
”Pidän tärkeänä, että tohtorintutkinto kehittyisi entistäkin monimuotoisemmaksi ja joustavammaksi sen korkeasta laadusta tinkimättä.”
Bergström kannustaa työelämässä olevia tohtoriopintoihin.
”Jos työssä toistuu ilmiö, joka vaikuttaa ihmisten arkeen tai yrityksen tuloksiin, siinä on usein jo hyvä tutkimuskysymys. Jatko-opinnot ovat myös tapa vaikuttaa. Tutkimus antaa keinot sanoittaa, mitata, ymmärtää ja kehittää asioita tiedon varassa. Minulle tohtorintutkinto on avannut ovia opetus- ja kehitystehtäviin.”
Pitkän linjan johtamisen kehittäjänä, valmentajana ja tutkijana Bergströmiä innostaa yhä se, miten työstä voidaan tehdä sujuvampaa ja vaikuttavampaa.
”On palkitsevaa nähdä muutos käytännössä: kun roolit selkiytyvät, yhteistyö paranee ja kuormitus vähenee, niin tuottavuus kasvaa ja työhyvinvointi paranee. Haluan auttaa johtajia pärjäämään nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa ihmisten vahvuudet ja tekoälyn mahdollisuudet täydentävät toisiaan.”
Bergströmin opinnot eivät ole päättyneet tohtorintutkintoon, vaan hän on täydentänyt osaamistaan kansainvälisillä koulutuksilla, MBA-tutkinnolla ja Aalto EE:n sijoituspalvelututkinnoilla. Hän kannustaa nykyisiä opiskelijoita samalle polulle.
”Tutkinto ei ole päätepiste vaan vasta alku. Maailma muuttuu nopeasti, eikä paikalleen voi jäädä. Asettakaa tavoitteita, seuratkaa omaa kiinnostustanne ja haastakaa itseänne rohkeasti. Uteliaisuus ja jatkuva oppiminen kantavat pitkälle.”
Teksti: Marjukka Puolakka
Arkkitehti Annikki Paasikiven stipendirahasto toimii Aalto-yliopistossa aktiivisesti osana koulutusalojen rahastoja. 1950-luvulla perustetusta rahastosta jaetaan vuosittain kymmenittäin stipendejä arkkitehtiopiskelijoille.
Testamentti yliopistolle on teko paremman tulevaisuuden puolesta.
Valtion tuki yliopistolle on laskenut. Tarvitsemme tukeasi. Tee lahjoitus toiveikkaamman tulevaisuuden puolesta!
