Uutiset

Opiskelukielen vaihto ja oman alan löytäminen - tällaista on opiskella Kemian tekniikan korkeakoulussa

Tässä haastattelusarjassa esittelemme opiskelijoitamme. Mikaela Kumlin aloitti opintonsa Kemian tekniikan korkeakoulussa vuonna 2019.
Mikaela smiling in front of the SChool of Chemical Engineering

Jännittikö opintojen aloittaminen yliopistossa?

Jännitti, sillä en tuntenut ketään muita, jotka aloittaisivat samaan aikaan opiskelun. Sain kuitenkin nopeasti kavereita omasta fuksiryhmästäni ja kaikista tapahtumista, joissa tuli orientaation aikana käytyä. Kaikki ovat samassa tilanteessa kun opinnot alkavat, joten kaikki ovat ihan yhtä innokkaita tutustumaan sinuun kuin sinä heihin.  

Itse opinnot jännittivät myös, koska olin lukiossa selvinnyt ilman suurempia vaikeuksia aika vähäisellä työllä. Nyt olisi kuitenkin edessä vaikeammat opinnot ja enemmän opiskelua. Opinnot ovat toki olleet vaikeampia, mutta niidenhän takia sitä yliopistoon tultiin. Mikään ei ole kuitenkaan ollut ylitsepääsemätöntä ja aina on voinut kysyä apua tai tehdä kavereiden kanssa yhdessä tehtäviä.

Miten yliopisto-opiskelu eroaa lukio-opinnoista?

Minulla vaihtui opiskelukieli ruotsista suomeen kun siirryin lukiosta yliopistoon. Olisin voinut käydä tietyt kurssit ruotsiksi ja luulen, että kaikki tentit tähän mennessä olisi voinut suorittaa myös ruotsiksi.  Koska suurin osa opetuksesta on suomeksi, päätin käydä kaiken alusta asti yhdellä kielellä. Minulla on siis ollut pieni projekti opetella kemian sanastoa suomeksi. Tiedot ovat kuitenkin samat molemmilla kielillä, joten vaihto ei ole ollut niin monimutkainen kun olin ajatellut.

Koen myös, että yliopistossa pitää ottaa paljon enemmän vastuuta omasta opiskelusta ja olla paljon enemmän perillä asioista kuin lukiossa. Yliopistossa on niin paljon ihmisiä, ettei kenelläkään ole aikaa juosta jonkun perässä kyselemässä onko kaikki vaadittavat kurssit suoritettuna tai onko muistettu ilmoittautua uusintatenttiin. 

Miksi valitsit juuri Aalto-yliopiston?

Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja matematiikasta. Halusin myös opiskella alaa, jossa pääsisin vaikuttamaan ilmastoon. Nämä asiat mielessäni tutkin eri mahdollisuuksia ja päädyin siihen, että teknillinen ala olisi minua varten. Koulun valinta oli tämän jälkeen sinänsä helppo, sillä minulla oli tuttuja Aallossa. He olivat puhuneet ainoastaan hyvää yliopistosta ja kannustaneet minua hakeutumaan tänne. Myös vanhempieni mielestä Aalto oli hyvä valinta, enkä myöskään halunnut lähteä pääkaupunkiseudulta. En kuitenkaan päässyt ensimmäisellä yrittämällä sisään, joten päädyin opiskelemaan matematiikkaa vuodeksi Helsingin yliopistolle.

Miksi hait uudestaan Aaltoon?

Kun hain ensimmäisen kerran Aaltoon, en jotenkin tajunnut, että voin hakea useammalle minua kiinnostavalle linjalle. Hain vain yhteen Aallon koulutusohjelmaan, johon en sitten kuitenkaan päässyt. Sain kuitenkin opiskelupaikan Helsingin yliopistolta enkä halunnut pitää välivuotta, sillä valmistuin jo jouluna lukiosta eli olin jo pitänyt ns. osittaisen välivuoden. Halusin opiskelemaan ja matematiikka tuntui hyvältä valinnalta. Opin siellä paljon, ja sain myös hyväksiluettua osan kursseista kun siirryin Aalto-yliopistoon. Halusin edelleenkin vaikuttaa ilmastoon ja käytännönläheisen opiskelulinjan, joten hain uudestaan Aaltoon ja pääsin opiskelemaan kemian tekniikkaa. Olen erittäin iloinen valinnastani ja koen löytäneeni oman paikkani! 

Mikä on paras muistosi ensimmäiseltä vuodelta?

Tietenkin kaikki tapahtumat, joissa kavereiden kanssa on saanut juhlia ja rentoutua opiskelun ohessa. Myös omat onnistumiset kursseilla ovat hyviä muistoja. Kun kurssilla on tehnyt töitä ja saa hyvän arvosanan tai kun ryhmätyö on ollut haastava ja sen lopulta saa palautettua hyvin pistein. 

Mikä opinnoissa on ollut parasta tai haastavinta?

Parasta on ollut, kun on saanut hyödyntää ennestään opittuja asioita ja rakentaa niiden päälle uutta tietoa mielenkiintoisilla kursseilla. Myös se tunne, että on nyt löytänyt sen oman alan, on ollut ihanaa.

Haastavinta on mielestäni ollut laboratoriopäiväkirjan kirjoittamisen opettelu. Sellaista ei ole ennen tullut tehtyä, joten kirjoitustyyli on pitänyt opetella alusta asti. Mikä tieto pitää sisällyttää ja mikä taas on turhaa tietoa, on ollut uutta opeteltavaa. Tämä on kuitenkin sitä alan osaamista, jota tänne tultiin opettelemaan. Haasteista ei ole haittaa!

Lue lisää meille hakemisesta täältä.

Students studying in groups in the laboratory

Kemian tekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri

Haluaisitko päästä konkreettisesti luomaan jotakin uutta ja hyödyllistä: biohajoavia muoveja, vettähylkiviä pintoja tai uusia lääkeaineita?

Koulutustarjonta
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

""
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hyödynnä UniSportin pilates-tunti ja Take a Break! kampuksella vielä huhtikuun ajan!

Hyödynnä UniSportin pilates-tunti ja Take a Break! kampuksella vielä huhtikuun ajan!
Lähikuva sateenkaaren sävyisestä öljykalvosta samean likaisen veden pinnalla
Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin kesäkoulussa Ranskan Alpeilla

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin asiantuntijaluentojen, käytännön työpajojen ja kansainvälisen yhteistyön kautta – valituille opiskelijoille tarjotaan rahoitus matkakuluihin ja majoitukseen.
3D_logo_around_campus
Opinnot Julkaistu:

Avoimen yliopiston kieli- ja viestintäopinnot koottu yhdelle sivulle

Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston sivustolla on julkaistu uusi koontisivu kieli- ja viestintäopinnoista. Sivulta löydät tietoa tarjolla olevista kursseista, ilmoittautumisesta, aikatauluista ja opintojen käytännöistä.
Opinnot Julkaistu:

Alakohtaista sanastoa oppimassa – opiskelijoiden rakentamat sanastot kurssin oppimistehtävänä

Haastattelin kahta Aallon opettajaa, jotka ovat hyödyntäneet opiskelijoiden itse rakentamia sanastoja kurssityönä osana substanssiaineen ja alakohtaisen kielikurssin opetusta. Tehtävät pohjautuvat aktiivisen oppimisen menetelmiin: sanastoja ei rakennakaan opettaja, vaan oppija itse. Haastattelussa pureuduimme muun muassa siihen, millainen opetusfilosofia sanastotehtävien kehittämisen taustalla on, miten alakohtaisen sanaston oppimista voi kytkeä koko kurssin oppimistavoitteisiin ja millaisilla teknisillä ratkaisuilla mahdollistetaan opiskelijoiden aktiivista oppimista sanastotehtävässä.