Opiskelijat: Näin HSL:n matkakortinlukijasta tulisi looginen ja nopea

Opiskelijoiden ehdottamassa käyttöliittymässä kertalipun ostamiseen tarvitaan vain kaksi vaihetta. Ensimmäisenä käyttäjä valitsee matkustusalueen napauttamalla haluamaansa vaihtoehtoa (vasemmanpuoleinen näkymä) ja toisena näyttää sitten korttinsa laitteelle (oikeanpuoleinen näkymä). Vahvistusnäkymässä (oikeanpuoleinen näkymä) käyttäjä voi halutessaan muokata ostettavien lippujen määrää, mutta tämä ei ole pakollista.

Hiljattain käyttöön otettu uusi Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkakortinlukija on saanut osakseen kritiikkiä heikon käytettävyyden ja myöhästymisiä aiheuttavan hitauden vuoksi. Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat analysoivat käyttöliittymän ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen keskittyneellä erikoiskurssilla ja tekivät ehdotuksen uudeksi käyttöliittymäksi yleisöltä ja muilta Aalto-yliopiston opiskelijoilta saamiensa ideoiden pohjalta.

Käyttöliittymä korjaa kaksi merkittävää ongelmaa eli epäloogisen toimintajärjestyksen ja liian kauan kestävän ostotapahtuman. Ostotapahtuman hahmottamiseen ja uudelleensuunnitteluun opiskelijat käyttivät matemaattista mallintamista. Huomioon otettavia seikkoja olivat esimerkiksi tehtävän suorittamiseen kuluva aika, virheiden mahdollisuus ja visuaalinen tarkkaavaisuus. Tämänhetkisen käyttöliittymän suurin ongelma sekä uusille käyttäjille että kokeneille matkustajille liittyy valitsemis- ja vahvistamistapahtumaan.

”Ensimmäisenä poistaisimme tarpeettoman kaksinkertaisen vahvistuksen. Tällä hetkellä käyttäjän on painettava OK-painiketta ja näytettävä korttinsa lukijalaitteelle. Mielestämme pelkän kortin näyttämisen pitäisi riittää vahvistukseksi. Kun OK-painikkeen painaminen jätetään pois, aikaa säästyy tutkimuksemme mukaan jokaisen arvolippuoston kohdalla noin 2,7 sekuntia. Jos bussissa on 40 matkustajaa, aikaa säästyy kokonaisuudessaan lähes 2 minuuttia”, maisteriopiskelija Jenni Pajukoski selventää.

Näkymien määrä kahteen        

Matkakortinlukijan käyttöä hankaloittaa myös se, että tilaa ei ole käytetty tehokkaasti hyödyksi: ruudun painikkeet ovat pieniä ja tekstejä on vaikea lukea. Toinen parannus saavutettaisiin vähentämällä näkymien määrä kahteen. Tällä hetkellä laitteessa on ostotapahtuman aikana käytössä kolme näkymää.

”Ehdotuksessamme käyttäjä valitsisi ensimmäisessä näkymässä matkustusalueen. Toisessa näkymässä käyttäjä näkee valitun lipputyypin, matkustajien määrän ja kokonaishinnan. Vahvistus onnistuu korttia näyttämällä, eikä käyttäjän tarvitse välttämättä tehdä lainkaan lippujen määrää koskevia toimenpiteitä”, Pajukoski sanoo.

Opiskelijat muuttivat myös käyttöliittymän värejä ja kirjainkokoja. He käyttivät apuna ihmisten havainnointikykyä kuvaavia malleja ja selvittivät, miten käyttäjien huomio saadaan värien avulla parhaiten kiinnitettyä kunkin näkymän tärkeimpään sisältöön. Muiden muutosten lisäksi opiskelijat halusivat lisätä käyttöliittymään kielivaihtoehdoksi suomen ja ruotsin rinnalle englannin.

Tutkimuksen toteuttivat maisteriopiskelijat Jenni Pajukoski, Siyuan Cao, Jiayao Yu, Timi Seppälä, Erkka Virtanen ja Oskari Päivinen professori Antti Oulasvirran ohjauksessa. Opiskelijat hyödynsivät myös Aalto-yliopiston Designing Interactions -kurssilla tehtyjä harjoitustöitä, jotka tehtiin yhteistyössä HSL:n kanssa. Kurssityöt olivat käytössä myös tässä työssä.

”Olisi mahtavaa, jos HSL ottaisi ehdotuksemme käyttöön”, Jenni Pajukoski sanoo.

Professori Antti Oulasvirran tutkimusryhmässä optimointimenetelmät soveltavat matemaattisia malleja ihmisen käyttäytymisestä suunnittelupäätösten tekemisessä.

Lisätietoa:

Maisteriopiskelija Jenni Pajukoski
Aalto-yliopisto
puh 041 5077170
[email protected]

Professori Antti Oulasvirta
Aalto-yliopisto
puh 050 3841561
[email protected]  

Lue myös: Opiskelijat tekivät parannusehdotuksia HSL:n uuden matkakortinlukijan käyttöliittymään Designing Interactions -kurssilla (aalto.fi)