Oodin näyttely vie kävijät kierrokselle kirjaston infrastruktuuriin

Taiteilija, arkkitehti ja tutkija Samir Bhowmikin performatiivinen taideprojekti Memory Machines (Muistikoneet) yhdistelee taidetta, immersiivistä teatteria ja sirkusta opastettuun kävelykierrokseen, jonka varrella tutustutaan uuden keskuskirjasto Oodin piilossa olevaan infrastruktuuriin ja toimintoihin. Näyttely avautuu tammikuussa 2019.

”Projektin tavoitteena on saada vierailijat tietoisiksi laajasta, taustalla toimivasta infrastruktuurista, joka mahdollistaa rakennuksen toiminnot. Infrastruktuuri pitää sisällään kirjojen lajitteluun ja logistiikkaan liittyvät toiminnot, ilmanvaihdon ja lämmityksen, valaistuksen ja digitaaliset mediajärjestelmät. Vierailijoille selviää, miten kirjastot toimivat, ja näyttely tekee heille näkyväksi muun muassa kirjaston energiankulutuksen, käytetyn energiamäärän sekä työn, mitä Oodin kirjastopalvelujen tarjoaminen vaatii”, Bhowmik kertoo. Hän on tuottanut taideprojektin yhteistyössä 00100 ENSEMBLE:n kanssa.

Tapahtuma on tarjolla vain rajoitetulle kävijämäärälle: kierros järjestetään vain kolme kertaa, ja vain 15–20 ihmistä voi osallistua kerrallaan. Teos dokumentoidaan videolle ja esitetään Suomen kulttuuri-instituutissa New Yorkissa vuonna 2019.

Hermoverkkojen logiikan paljastus

The Library’s Other Intelligences (Kirjaston toiset älyt) on Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin MOBIUS Fellowship-ohjelman ja Helsingin kaupunginkirjaston järjestämä taideprojekti, johon Bhowmik sekä kaksi muuta kutsuttua suomalaista taiteilijaa, Tuomas A. Laitinen ja Jenna Sutela, saivat tehtäväkseen luoda uutta älykkyyttä tarkastelevia teoksia.

Kirjastovieraita kutsutaan vuorovaikutukseen teosten – ja uuden kirjaston – kanssa: heidät kutsutaan osallistumaan livenäytöksiin, lähtemään mukaan tutkimusretkille ja kuvittelemaan miten me luemme, kuuntelemme ja opimme uudessa teknokulttuurisessa tulevaisuudessa.

”Nämä taideteokset paljastavat hermoverkkojen logiikan, antavat äänen koneellisille ja spekulatiivisille kielille, ja tekevät näkyväksi ne materiaaliset infrastruktuurit, joiden avulla älykkyys leviää. Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat tunnetaan teoksista, jotka käsittelevät tekoälyä, biologista älyä, digitaalista kulttuuria ja nyky-yhteiskuntien infrastruktuureita”, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti esittelee näyttelyä.

Museon infrastruktuurin tutkimusta

Memory Machines (Muistikoneet) -projekti on osa Bhowmikin väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Aalto-yliopiston median laitoksen Media Labissa. Tohtorin väitöskirjassaan ”Deep Time of the Museum" Bhowmik tutki museoiden infrastruktuuria. Nyt tutkijatohtorina Bhowmikin tutkimus "The Materialities of Digital Memory" keskittyy muistilaitosten, kuten kirjastojen, arkistojen ja museoiden, energiaan ja infrastruktuuriin.

”Meidän tulee tutkia uuden mediateknologian vaikutusta ympäristöön ja kulttuuriseen muistiin. Niin tehdessämme meidän täytyy suhtautua kriittisesti suunnitteluun ja mediateknisiin välineisiin sen sijaan, että olisimme vain hullaantuneita uusista teknologioista ja täysin teollisuuden vietävissä. Samanaikaisesti meidän tulisi saada ihmiset kiinnostumaan tutkimuksestamme ja löydöksistämme”, Bhowmik sanoo.

Hän jatkaa kolmevuotista tohtorinväitöksen jälkeistä tutkimustaan Aalto-yliopistossa Suomen Kulttuurirahaston tukemana vuoden 2020 puoliväliin asti. Tutkimuksesta julkaistaan myös kirja. Taideprojektit täydentävät hänen tutkimustyötään. Berliinissä Bhowmik työstää myös ”Polarity”-nimistä energiataideinstallaatiota Franziskaner kirkon raunioilla, alustava valmistumisaika on kesällä 2019.
Bhowmik kehittelee myös monikanavaista audiovisuaalista installaatiota ”The Mother’s Mouth”, joka perustuu ensimmäisen maailmansodan aikana arkistoituihin sotavankien ääniin Wünsdorfin leiriltä Saksasta. 

Bhowmik sai hiljattain 108 200 euron apurahan Koneen Säätiöltä tulevaa tutkimushankettaan varten: ”Imaginary Natures: On Extractive Media and the Cultural Memory of Environmental Change.” Hanke esittelee uuden tavan osallistaa kansalaisia siten, että he voivat tutkia ympäristönmuutosta edistyneen kuvausteknologian ja koneoppimisen avulla. Hankkeessa tehdään tutkimusretkiä luonnonvaraisiin elinympäristöihin, joissa on viestinnän infrastruktuuria, ja joissa tapahtuu mineraalien louhintaa ja energiantuotantoa. Laaja ympäristöllisen muistin älyarkisto luodaan yhteistyössä asianosaisten laitosten kanssa. Uusia työkaluja ja menetelmiä luodaan parantamaan yhteiskunnan tietoutta ja ymmärtämystä ympäristönmuutoksesta.

Näyttelyn avajaiset pidetään Oodissa perjantaina 11. tammikuuta klo 19:00–22:00, ja näyttelyn kuraattorit ja taiteilijat järjestävät symposiumin näyttelystä lauantaina 12. tammikuuta klo 14:00–16:00.