Uutiset

Ohutkalvoteknologian tutkimiseen merkittävä rahoitus – kehitettäviä materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi energian varastoinnissa

Uusia ohutkalvomateriaaleja kehitetään vauhdilla esimerkiksi energian varastointiin tai tiedonhallintaan käytettäviin sovelluksiin.
Maarit Karppinen

Aalto-yliopiston professori Maarit Karppinen on saanut Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n edistyneille tutkijoille tarkoitetun rahoituksen ohutkalvoteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa ja kesto viisi vuotta.

Atomikerroskasvatus eli ALD-teknologia on ollut teollisuuden käytössä jo pitkään. Sen avulla on valmistettu epäorgaanisia ohutkalvoja esimerkiksi mikroelektroniikan sovelluksiin. Myös molekyylikerroskasvatus eli MLD-menetelmä on tunnettu jo kauan, mutta se on Karppisen mukaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Kahden eri menetelmän yhdistelmä hybridiohutkalvojen valmistukseen on nyt alkanut yleistyä. Myös Karppisen tutkimushankkeessa kehitetään uusia materiaaleja yhdistämällä epäorgaanisia ja orgaanisia komponentteja atomi- ja molekyylitason tarkkuudella.

”Tavoitteenani on näitä eri tekniikoita hyödyntäen kehittää paitsi ainutlaatuisia uusia hybridimateriaaleja, myös sellaisia materiaalien toiminnallisuuksia, joista tutkijat eivät ole aiemmin osanneet edes uneksia,” kertoo professori Maarit Karppinen.

Uusia ohutkalvomateriaaleja kaivataan esimerkiksi uusiin kestäviin energian varastointi- ja konversioteknologioihin.

”Uudet materiaalitoiminnallisuudet voisivat tarjota myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi tehokkaaseen valolla ohjattavaan magneettiseen tiedon varastointiin tai uudentyyppisiin biokuvantamis- ja diagnostiikkamenetelmiin,” Karppinen visioi edelleen.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää Advanced Grant -rahoituksia kokeneille ja erityisen ansioituneille tutkijoille poikkeuksellisten ja epätavanomaisten tieteellisten avausten tekemiseen. Yhteensä 544 miljoonan euron apurahoilla tuetaan huippututkimusta eri aloilla lääketieteestä ja fysiikasta yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin. Karppinen sai arvostetun rahoituksen nyt jo toista kertaa.

”Haasteellinen tutkimus vaatii onnistuakseen poikkitieteellistä ja motivoitunutta tutkimusryhmää sekä maailmanlaajuista huippututkijoiden yhteistyöverkostoa, ja kaikkein tärkeimpänä, innostunutta uusien materiaalien löytöretkeilijän mieltä”, Karppinen muistuttaa.

Bio:

Maarit Karppinen valmistui tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1993. Hän on työskennellyt useissa ulkomaisissa yliopistoissa, apulaisprofessorina Japanissa (Tokyo Institute of Technology, 1996–2006), vierailevana professorina USA:ssa (Oregon State University, 2015) ja Saksassa (Ruhr-University Bochum, 2016 lähtien), sekä Suomessa Akatemia-professorina (2009–2013). Karppinen nimitettiin professoriksi silloiseen Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2006, ja vuonna 2017 hänelle myönnettiin Aalto-professorin arvonimi Kemian ja materiaalitieteen laitoksella. Karppinen on kansainvälisesti alallaan tunnustettu tutkija, joka on tähän mennessä ohjannut 42 väitöskirjatutkijaa ja hänellä on yli 500 tieteellistä julkaisua. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Professori Maria Sammalkorpi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi

Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa

Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
bakteereja ohjataan magneettikentän avulla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä

Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
2020 rajanylitykset pohjoismaissa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli

Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.