Uutiset

Ohutkalvoteknologian tutkimiseen merkittävä rahoitus – kehitettäviä materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi energian varastoinnissa

Uusia ohutkalvomateriaaleja kehitetään vauhdilla esimerkiksi energian varastointiin tai tiedonhallintaan käytettäviin sovelluksiin.
Maarit Karppinen

Aalto-yliopiston professori Maarit Karppinen on saanut Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n edistyneille tutkijoille tarkoitetun rahoituksen ohutkalvoteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa ja kesto viisi vuotta.

Atomikerroskasvatus eli ALD-teknologia on ollut teollisuuden käytössä jo pitkään. Sen avulla on valmistettu epäorgaanisia ohutkalvoja esimerkiksi mikroelektroniikan sovelluksiin. Myös molekyylikerroskasvatus eli MLD-menetelmä on tunnettu jo kauan, mutta se on Karppisen mukaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Kahden eri menetelmän yhdistelmä hybridiohutkalvojen valmistukseen on nyt alkanut yleistyä. Myös Karppisen tutkimushankkeessa kehitetään uusia materiaaleja yhdistämällä epäorgaanisia ja orgaanisia komponentteja atomi- ja molekyylitason tarkkuudella.

”Tavoitteenani on näitä eri tekniikoita hyödyntäen kehittää paitsi ainutlaatuisia uusia hybridimateriaaleja, myös sellaisia materiaalien toiminnallisuuksia, joista tutkijat eivät ole aiemmin osanneet edes uneksia,” kertoo professori Maarit Karppinen.

Uusia ohutkalvomateriaaleja kaivataan esimerkiksi uusiin kestäviin energian varastointi- ja konversioteknologioihin.

”Uudet materiaalitoiminnallisuudet voisivat tarjota myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi tehokkaaseen valolla ohjattavaan magneettiseen tiedon varastointiin tai uudentyyppisiin biokuvantamis- ja diagnostiikkamenetelmiin,” Karppinen visioi edelleen.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää Advanced Grant -rahoituksia kokeneille ja erityisen ansioituneille tutkijoille poikkeuksellisten ja epätavanomaisten tieteellisten avausten tekemiseen. Yhteensä 544 miljoonan euron apurahoilla tuetaan huippututkimusta eri aloilla lääketieteestä ja fysiikasta yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin. Karppinen sai arvostetun rahoituksen nyt jo toista kertaa.

”Haasteellinen tutkimus vaatii onnistuakseen poikkitieteellistä ja motivoitunutta tutkimusryhmää sekä maailmanlaajuista huippututkijoiden yhteistyöverkostoa, ja kaikkein tärkeimpänä, innostunutta uusien materiaalien löytöretkeilijän mieltä”, Karppinen muistuttaa.

Bio:

Maarit Karppinen valmistui tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1993. Hän on työskennellyt useissa ulkomaisissa yliopistoissa, apulaisprofessorina Japanissa (Tokyo Institute of Technology, 1996–2006), vierailevana professorina USA:ssa (Oregon State University, 2015) ja Saksassa (Ruhr-University Bochum, 2016 lähtien), sekä Suomessa Akatemia-professorina (2009–2013). Karppinen nimitettiin professoriksi silloiseen Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2006, ja vuonna 2017 hänelle myönnettiin Aalto-professorin arvonimi Kemian ja materiaalitieteen laitoksella. Karppinen on kansainvälisesti alallaan tunnustettu tutkija, joka on tähän mennessä ohjannut 42 väitöskirjatutkijaa ja hänellä on yli 500 tieteellistä julkaisua. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Professori Risto Ilmoniemi
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Risto Ilmoniemi on valittu vuoden 2024 Espoo Ambassadoriksi

Valinta vuoden Espoo Ambassadoriksi on tunnustus Risto Ilmoniemen tärkeästä panoksesta kansainvälisten tieteellisten kongressien ja kesäkoulujen kutsumisessa ja järjestämisessä niin Suomessa, Espoossa kuin ulkomaillakin.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.