Nuoremmat varusmiesikäluokat aiempaa sosiaalisempia
Suomalaisten miesten käsitys omista sosiaalisista taidoistaan, kuten itseluottamuksesta, seurallisuudesta ja johtamismotivaatiosta, paranee tasaisesti yli ajan. 1970-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa syntyneiden ikäluokkien välillä näkyy hyvin selkeä ero.
Vastaukset persoonallisuustestissä ennustavat hyvin tuloja myöhemmin elämässä, joten persoonallisuuden kehityksellä on tärkeä taloudellinen merkitys.
Aalto-yliopiston, VATT:n, Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoista koostuva ryhmä on analysoinut 420 000 suomalaismiehen persoonallisuustestien tulokset. Puolustusvoimien varusmiehille teettämiin peruskokeisiin perustuva aineisto kattaa kaikki vuosina 1962–1976 syntyneet varusmiehet.
Tutkijat mittaavat muutosten suuntaa ja merkitystä ennustamalla testivastausten perusteella työtuloja 30–34-vuotiaina. Tulosten mukaan 1976 syntyneiden miesten keskimääräiset persoonallisuuspiirteet ennustavat 12 % korkeampia tuloja kuin 1962 syntyneiden miesten keskimääräiset persoonallisuuspiirteet.
Monissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu älykkyystestien tulosten nousu ikäluokkien välillä. ”Me näytämme, että samanlainen kehitys löytyy myös persoonallisuustestien tuloksille”, toteaa yksi tutkimuksen tekijöistä, Aalto-yliopiston tutkija ja VATT:n tutkimusohjaaja Matti Sarvimäki.
Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä tällä viikolla julkaistava tutkimus on tärkeä, sillä ei-kognitiivisten taitojen eroja ikäluokkien välillä on vaikea tutkia luotettavasti edustavien aineistojen ja vertailukelpoisten testien puutteen vuoksi. Suomalainen varusmiesaineisto tarjoaa tutkimukselle ainutlaatuisen mahdollisuuden yleisen asevelvollisuuden ja pitkään samanlaisena pysyneen testipatterin ansiosta.
Tutkimuksen tekijät ovat Marko Terviö (Aalto-yliopisto), Matti Sarvimäki (Aalto-yliopisto ja VATT), Tuomas Pekkarinen (VATT), Markus Jokela (Helsingin yliopisto) ja Roope Uusitalo (Jyväskylän yliopisto).
Tutkimusartikkeli Secular Rise in Economically Valuable Personality Traits on luettavissa PNAS:n verkkosivuilla.
Lisätiedot:
Tutkija Matti Sarvimäki, Aalto-yliopisto ja VATT
Puh. 0295 519 446
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.