Uutiset

”Nuoremmalla sukupolvella on ymmärrystä”

Guy Julier pohtii Milanon triennaalia, suomalaista skeptisismiä ja nuorten oivalluskykyä.
Guy Julier, kuva: Sanna Lehto
Kuva: Sanna Lehto

Kun isännöitsijät ja katujen talvikunnossapidosta vastaavat kaupungin edustajat pyrkivät viime tammikuun lopussa rauhoittelemaan lumeen hautautuvia helsinkiläisiä, Guy Julier kertoi Twitterissä, mitä hän ajatteli pysäköintialueella lunta työntelevistä maansiirtokoneista:

”Planeetan palaessa siirrellään Helsingissä Tonka-leluilla lunta turhaan paikasta toiseen.”

Julier ei selvästikään pelkää omaksua kriittistä näkökulmaa. Hän on paneutunut muotoiluun yli 30 vuoden ajan, jo sen 1980-luvun ilmiömäisestä noususta lähtien, keskittyen sen moniin vähemmän näkyviin puoliin. Hän tutkii ja tuo esiin, miten yksilöt ja ryhmät 'muotoilevat' elämäänsä aineellisten esineiden sekä tilallisten ja näkyvien kohteiden avulla, ja miten muotoilu on vuorovaikutuksessa ammattien, taloustieteen ja kulutustottumusten kanssa luoden ja muuttaen niitä.

Vaikka taloustieteen suuria teemoja ovat viime vuosikymmeninä olleet sijoittajavetoisuus, sääntelyn purkaminen ja uusi talous, Julier uskoo, että talousalalla on käynnissä toinen, hiljaisempi kehitys. ”Talouden suhdanteissa on ollut paljon vaihtelua”, hän sanoo. ”Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on kehitetty vaihtoehtoista tapaa ajatella muotoilua ja taloutta.”

Aloitettuaan Aalto-yliopiston muotoilujohtamisen professorina toukokuussa 2018 Guy Julier on ollut melko kiireinen. Opetuksen ja kirjaprojektin (Design Culture: Objects and Approaches, Bloomsbury 2019) valmistumisen välillä hän pitää pääpuheenvuoron tässä kuussa järjestettävässä Design History 2019 -konferenssissa ja on työskennellyt muotoilun sosiaalista vaikutusta käsittelevän hankkeen parissa.

Lisäksi hän on toiminut Suomen paviljongin komissaarina Milanon 22. triennaalissa. Kaisu Savolan kuratoima ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun järjestämä näyttely oli nimeltään Everyday Experiments, ja kyseessä oli ensimmäinen Suomen näyttely Milanossa lähes kolmeenkymmeneen vuoteen.

Muotoiluymmärrystä tarvitaan kestävään kehitykseen

Milanon triennaali toi suomalaista huonekalumuotoilua ja lasituotteita kansainväliseen valokeilaan 1940-luvulta 1960-luvulle. Tämän vuoden näyttelyssä oli hyvin erilainen teema, joka kiinnitti huomiota ympäristökriisiin ja sen näkyviin vaikutuksiin eri puolilla maailmaa sekä pyrki löytämään keinoja vahinkojen korjaamiseksi.

Milanossa maaliskuun 1. päivästä alkaen pidetty näyttely herätti Guy Julierissa ristiriitaisia tunteita. Hän kertoo olevansa erittäin ylpeä Suomen paviljongista sinänsä ja tyytyväinen tapaan, jolla se poikkesi 22 muusta kansallisesta osastosta.  ”Ensinnäkin paviljonki poikkesi visuaalisesti ja teknisesti kaikista muista. Kyseessä oli hiljainen näyttely, joka vaati kävijöitä pysähtymään ja pohtimaan.”

”Everyday Experiments -näyttelyn komissaarina minulla on ollut mahdollisuus työskennellä todella uskomattomien ihmisten kanssa. Aalto-yliopiston tiimi – Kaisu Savola, näyttelysuunnittelijat, graafiset suunnittelijat ja arkkitehdit – on tehnyt näyttelyn parissa mahtavaa työtä.” Hän mainitsee myös, että hankkeet olivat laadukkaita ja että monet niistä innoittivat häntä henkilökohtaisesti.

Kaupunkien kasvua koskevat olettamukset ovat kritiikittömiä ja jopa pelkästään taloudellisia."

professori Guy Julier

Julier kuitenkin harmittelee sitä, ettei näyttely saanut kaikupohjaa suomalaisessa mediassa, minkä hän katsoo olevan osa laajempaa kriittisen keskustelun ja väittelyn ongelmaa Suomessa. ”Kaupunkien kasvua koskevat olettamukset ovat kritiikittömiä ja jopa pelkästään taloudellisia. Kaupunkikeskuksia kehitetään samalla kun maaseutualueet kuolevat.” Hänen mukaansa tämä kehitys liittyy nimenomaisesti kestävään kehitykseen: ”Kestävän ajattelun sisällyttämiseksi yhteiskuntaan tarvitaan kestäviä yhteisöjä ja vakautta.”

Vaikka Suomen muotoiluteollisuudessa tehdään Julierin mukaan innovatiivista ja mielenkiintoista työtä, vaikuttaa siltä kuin suurella osalla tiedotusvälineistä ja jopa joillakin muotoilualan ihmisillä olisi vanhentunut käsitys siitä, mitä muotoilu on ja mitä se voi tehdä. Hänen mukaansa Suomi suhtautuu tällä hetkellä ponnettomasti moniin kiireellisiin kysymyksiin, mutta hän näkee, että nuoremman muotoilijasukupolven keskuudessa on käynnissä sukupolvenvaihdos.

Hän toivoo, että Suomen tiedotusvälineissä, Helsingin Sanomien ympäristötoimitus mukaan lukien, ryhdyttäisiin käymään vuoropuhelua tämänkaltaisista tärkeistä aiheista. ”Meillä on Aalto-yliopistossa QS-luokituksen mukaan maailman seitsemänneksi paras taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Eikä se johdu siitä, että suunnittelemme hyviä tuoleja ja pöytiä, vaan siitä, että meillä on dynaaminen, kriittisesti sitoutunut ja älyllisesti merkittävä henkilöstö ja opiskelijat. Pidämme itsestämme ääntä niin kauan, kunnes saamme ansaitsemaamme huomiota Suomessa.”

***

Suomi esitteli näyttelynsä Everyday Experiments Milanon 22. triennaalissa 1. maaliskuuta – 1. syyskuuta. Näyttelyssä oli mukana kaksitoista kokeiluhanketta, joiden parissa ihmiset sillä hetkellä työskentelivät tehdäkseen elämästään entistä kestävämpää ja yhdenvertaisempaa. Milanon triennaali järjestettiin 1. maaliskuuta – 1. syyskuuta 2019 ja sitä kuratoi Paola Antonelli, arkkitehtuurin ja muotoilun vanhempi kuraattori sekä tutkimus- ja kehitysjohtaja modernin taiteen museossa (MoMA). Broken Nature heijasti ihmisten ja ympäristön välisiä suhteita kaikilla tasoilla mikrobiomeista kosmokseen kattaen sosiaaliset, kulttuuriset ja luonnolliset ekosysteemit.

Katso kaikki 12 Everyday Experiments -hanketta: everdayexperiments.aalto.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Ulkokuva Kauppakorkeakoulusta. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

”Tunsin oloni tervetulleeksi, vaikka en olekaan fyysisesti kampuksella” – uudet Kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijat pääsivät verkostoitumaan alumnien kanssa etänä

Kauppakorkeakoulun alumnit sekä uudet maisteriopiskelijat kokoontuivat yhteen verkostoitumaan Zoom-alustalla. Alumnit tarjosivat hyödyllisiä vinkkejä maisteriopintoihin, uraan sekä työllistymiseen.
Projektitiimi Suomalaisen Työn Liitolle
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijatiimi tutki nuorten kuluttamista, suomalaisuutta ja työtä

Suomalaisen Työn Liitolle tehty projekti tarjosi opiskelijoille monipuolisen oppimiskokemuksen.
Dekaani Kristiina Kruus ja professori Jouni Paltakari koulun edessä kasvomaskien kanssa.
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

UPM luovuttaa Kemian tekniikan korkeakoululle 10 000 kirurgista kasvosuojainta

UPM on ollut aktiivisesti mukana Covid19-epidemiaan liittyvien kasvosuojainten hankinnassa, ja luovuttanut niitä myös yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Suomalaisen muotoilun menestystekijät
Yhteistyö Julkaistu:

Kohti muotoilun tiedotuskeskusta – osallistu kyselyyn ja vaikuta!

Suomalaisen muotoilun edistäminen saa lähitulevaisuudessa lisävoimia, kun Suomeen perustetaan muotoilun tiedotuskeskus.