Kun isännöitsijät ja katujen talvikunnossapidosta vastaavat kaupungin edustajat pyrkivät viime tammikuun lopussa rauhoittelemaan lumeen hautautuvia helsinkiläisiä, Guy Julier kertoi Twitterissä, mitä hän ajatteli pysäköintialueella lunta työntelevistä maansiirtokoneista:
”Planeetan palaessa siirrellään Helsingissä Tonka-leluilla lunta turhaan paikasta toiseen.”
Julier ei selvästikään pelkää omaksua kriittistä näkökulmaa. Hän on paneutunut muotoiluun yli 30 vuoden ajan, jo sen 1980-luvun ilmiömäisestä noususta lähtien, keskittyen sen moniin vähemmän näkyviin puoliin. Hän tutkii ja tuo esiin, miten yksilöt ja ryhmät 'muotoilevat' elämäänsä aineellisten esineiden sekä tilallisten ja näkyvien kohteiden avulla, ja miten muotoilu on vuorovaikutuksessa ammattien, taloustieteen ja kulutustottumusten kanssa luoden ja muuttaen niitä.
Vaikka taloustieteen suuria teemoja ovat viime vuosikymmeninä olleet sijoittajavetoisuus, sääntelyn purkaminen ja uusi talous, Julier uskoo, että talousalalla on käynnissä toinen, hiljaisempi kehitys. ”Talouden suhdanteissa on ollut paljon vaihtelua”, hän sanoo. ”Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on kehitetty vaihtoehtoista tapaa ajatella muotoilua ja taloutta.”
Aloitettuaan Aalto-yliopiston muotoilujohtamisen professorina toukokuussa 2018 Guy Julier on ollut melko kiireinen. Opetuksen ja kirjaprojektin (Design Culture: Objects and Approaches, Bloomsbury 2019) valmistumisen välillä hän pitää pääpuheenvuoron tässä kuussa järjestettävässä Design History 2019 -konferenssissa ja on työskennellyt muotoilun sosiaalista vaikutusta käsittelevän hankkeen parissa.
Lisäksi hän on toiminut Suomen paviljongin komissaarina Milanon 22. triennaalissa. Kaisu Savolan kuratoima ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun järjestämä näyttely oli nimeltään Everyday Experiments, ja kyseessä oli ensimmäinen Suomen näyttely Milanossa lähes kolmeenkymmeneen vuoteen.
Muotoiluymmärrystä tarvitaan kestävään kehitykseen
Milanon triennaali toi suomalaista huonekalumuotoilua ja lasituotteita kansainväliseen valokeilaan 1940-luvulta 1960-luvulle. Tämän vuoden näyttelyssä oli hyvin erilainen teema, joka kiinnitti huomiota ympäristökriisiin ja sen näkyviin vaikutuksiin eri puolilla maailmaa sekä pyrki löytämään keinoja vahinkojen korjaamiseksi.
Milanossa maaliskuun 1. päivästä alkaen pidetty näyttely herätti Guy Julierissa ristiriitaisia tunteita. Hän kertoo olevansa erittäin ylpeä Suomen paviljongista sinänsä ja tyytyväinen tapaan, jolla se poikkesi 22 muusta kansallisesta osastosta. ”Ensinnäkin paviljonki poikkesi visuaalisesti ja teknisesti kaikista muista. Kyseessä oli hiljainen näyttely, joka vaati kävijöitä pysähtymään ja pohtimaan.”
”Everyday Experiments -näyttelyn komissaarina minulla on ollut mahdollisuus työskennellä todella uskomattomien ihmisten kanssa. Aalto-yliopiston tiimi – Kaisu Savola, näyttelysuunnittelijat, graafiset suunnittelijat ja arkkitehdit – on tehnyt näyttelyn parissa mahtavaa työtä.” Hän mainitsee myös, että hankkeet olivat laadukkaita ja että monet niistä innoittivat häntä henkilökohtaisesti.