OtaNano
Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden infrastruktuuri OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri kilpailukykyisen tutkimuksen harjoittamiseen nanotieteiden ja -teknologian sekä kvanttiteknologioiden alalla.
Nukketeatteri mikroskoopissa syntyy taiteilijoiden ja fyysikoiden yhteistyönä
Studio Pasilassa koettiin elokuussa jotain ainutlaatuista, kun lavalla nähtiin maailman pienintä nukketeatteria. Apua esityksen toteutukseen saatiin Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan tutkijoilta.
Nano Steps -esitys syntyi nukketeatteritaiteilija Aati Hanikan ideasta. Inspiraation teokseen hän löysi paitsi Kymmenen uutta ihmettä -tiedekirjasta, myös IBM:n tekemästä animaatiosta A boy and his atom: The world's smallest movie (Youtube).
"Teoksemme pohjaa kysymykseen, mikä on maailman pienin reaaliajassa manipuloitava nukke. Ja tietenkin tarvitaan myös liikettä, joka on kaiken nukketeatterin tekemisen ytimessä”, teoksen ohjannut Hanikka sanoo.
Lavalla ei kuitenkaan nähdä perinteistä nukkea, vaan esitys perustuu ihmissilmälle näkymättömien mikropartikkeleiden liikkeeseen. Mikropartikkeleita liikutellaan fyysikoilta saatujen oppien mukaisesti ääniaaltojen ja sähkökenttien avulla, ja mikroskoopin näkymä heijastetaan teatterin lavalla valkokankaalle.
Pian idean syntymisestä mukaan liittyivät dramaturgi Iiris Syrjä sekä äänisuunnittelija Valtteri Alanen. Kolmikon muodostaman Trial & Theatre -työryhmän esitys kurottaa kohti tutkimusprosessia, jossa tiede ja nukketeatteri yhdistyvät, ja niiden rajatkin hämärtyvät.
”Niin taiteessa kuin tieteessäkin uteliaisuus uutta kohtaan on se ajava voima”, Alanen selittää.
Ensimmäiseksi kolmikon piti selvittää, onko nukketeatteria ylipäätään mahdollista tehdä mikroskoopissa. Opintomatka vei Helsingin yliopiston ja Prahan tiedeinstituutin kautta yhdysvaltaiseen Cornellin yliopistoon, missä oli luotu esimerkiksi maailman pienimmät origamit. Mukaan tarttui oppi siitä, miten asioita voidaan manipuloida mahdollisimman pienessä mittakaavassa.
Suomessa tekijät etsivät esitykseen harjoittelulaboratoriota ja keinoa saada käyttöön erilaisia mikropartikkeleita, ja he ottivat yhteyttä Aalto-yliopistoon. Olennainen osa esitykseen valmistautumista onkin ollut ajatustenvaihto fyysikoiden, kuten apulaisprofessori Jaakko Timosen ryhmän kanssa.
Yhteistyön apuna oli lisäksi Aalto Networking Platform, joka kokoaa yhteen keskeisten tutkimusalojen asiantuntijoita niin Aallon sisällä kuin ulkopuolellakin. Myös Robotti-instrumentit-tutkimusryhmää vetävä professori Quan Zhou oli isoksi avuksi.
”Sillä on suuri merkitys, että emme tee vain nukketeatteritulkintaa oppimastamme, vaan teemme teatteria nimenomaan fysiikan oikeilla työkaluilla ja oikeilla menetelmillä”, Hanikka sanoo.
Mikropartikkelit eivät kuitenkaan toimi aina yhteistyössä, kertovat Nano Stepsin esiintyjä En Ping Yu sekä valosuunnittelija Jere Suontausta.
”Esitys on monelta osin kuin tutkimustyötä, koska emme pysty hallitsemaan tai ohjailemaan lopputulosta, vaan meidän täytyy pystyä reagoimaan partikkelien liikkeeseen”, Suontausta sanoo.
Katsojan tehtäväksi jää tulkita teosta, kukin omalla tavallaan. Mutta mikä on teoksen pohjimmainen sanoma?
”Olen useasti kuullut Aatin suusta lauseen: ’Ihmettely on parasta, ja sitä haluan tarjota katsojille’. Tavoitteemme on saada katsoja ihmettelemään asioita kanssamme”, Syrjä tiivistää.
Nano Steps -esitys oli osa Helsingin kaupunginteatterin Nykyesityksen näyttämö -pilottihanketta, jota tukee Koneen Säätiö. Lisätietoja täältä.
OtaNano on kansallinen mikro- ja nanoteknologioiden tutkimusinfrastruktuuri nanotieteissä ja -teknologioissa sekä kvanttiteknologioissa
Lue lisää uutisia
Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä
Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.
Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan
Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tutkijat paljastivat kaksi uutta suprajohdetta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää
Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä