Uutiset

Nokian henkilöstövähennysten toteutusta pidettiin tukiohjelman ansiosta reiluna ja vastuullisena

Työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä tutki suuria henkilöstövähennyksiä vuosina 2011–2014 tehnyttä Nokiaa.

Bridge-ohjelma käynnistettiin kesällä 2011 tukemaan Nokian henkilöstövähennysten kohteeksi joutuneita henkilöitä uudelleentyöllistymisessä. Tukiohjelman puitteissa poislähtevälle henkilöstölle tarjottiin palkallinen ajanjakso, jonka aikana he pystyivät ilman työvelvoitteita orientoitumaan uudelleen ja uudelleentyöllistymään. Ohjelman hyödyntäjille tarjottiin omat tilat ja heille järjestettiin työllistymiseen tähtäävää koulutusta ja tapahtumia. Osallistujille tarjottiin myös mahdollisuus saada taloudellista tukea oman yrityksen perustamiseen. Ohjelmaa hyödynsi Suomessa 5000 työntekijää ja noin 18 000 työntekijää globaalisti. Aalto-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeilla ja haastatteluin ohjelmaan osallistuneiden näkemyksiä ohjelmasta. Tutkimuksen rahoitti Nokia oyj ja Työsuojelurahasto.

Kaksi kolmesta tukiohjelmaan osallistuneesta piti Nokiaa reiluna ja vastuullisena työnantajana ohjelman ansiosta. Reiluus- ja vastuullisuuskäsityksiin olivat usein yhteydessä ohjelman koettu hyödyllisyys sekä arvioidut syyt ohjelman olemassaolosta. Valtaosa tukiohjelmaan osallistujista katsoi, että taustalla oli sekä yrityksen etua palvelevia syitä että aito halu auttaa työnsä menettäneitä henkilöitä. Osa työnsä menettäneistä jopa kritisoi Nokiaa siitä, että se merkittävässä määrin investoi taloudellisia resursseja vähennysten kohteiden tukemiseen. Erityisesti ne, jotka katsoivat Nokian aidosti haluavan auttaa työnsä menettäneitä henkilöitä, suhtautuivat tarjottuun tukeen myönteisesti.

Reiluus- ja vastuullisuuskäsityksiin vaikutti lisäksi se, kuinka vaikeassa tilanteessa kukin arveli itsensä ja Nokian olevan. Esimerkiksi, henkilöstövähennysten kohteeksi joutuneet vertailivat sitä, minkälaiset edellytykset heillä itsellään ja toisaalta Nokialla oli pärjätä vähennysten jälkeen. Jotkut työntekijät näkivät oman tilanteensa vähennysten vuoksi toivottomana ja Nokian puolestaan hyvänä. Toiset yksilöt taas kokivat oman tilanteensa turvatuksi Bridge-tuen seurauksena, mutta Nokian tilanteen uhatuksi tukiohjelmaan investoitujen varojen vuoksi. Usein osallistujat kuitenkin kokivat seurausten olevan tasapainossa osapuolten kesken.

Monien mielestä Nokia ylitti sen mitä työnantajalta henkilöstövähennystilanteessa yleisesti vaaditaan. Kaiken kaikkiaan Suomen rajojen ulkopuolella Nokian kädenojennukseen suhtauduttiin myönteisemmin kuin Suomessa.

Tuloksia tuen toimivuudesta uudelleentyöllistymisessä hyödynnetään parhaillaan osana käytännönläheistä kehittämishanketta. Hankkeessa kartoitetaan ja kehitetään sitä, miten työelämän muutostarpeessa olevia yksilöitä voi tukea mm. yhteisöllisyyden kehittämisen avulla kohti mielekkäämpiä työelämän ratkaisuja, erityisesti pienyrittäjyyttä. Tutkimus toteutetaan Helsingin Jakomäessä osana paikallista asukastalohanketta.

The Bridge Program - Participant Perspectives -tutkimuksen toteutti Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä.

Lisätietoja:

Riitta Rönnqvist, tohtorikoulutettava, [email protected]
Anu Hakonen, tutkijatohtori,  [email protected] 
Matti Vartiainen, professori, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, tuotantotalouden laitos, [email protected], puh. 050 5553380

Rönnqvist, R., Hakonen, A. & Vartiainen, M. (2015). The Bridge Program - Participant Perspectives. Aalto University publication series, SCIENCE + TECHNOLOGY 4/2015. Helsinki. ISBN 978-952-60-6212-9 (pdf)

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16082

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.