Uutiset

Nokia Säätiön tunnustuspalkinto Suomen tekoälypioneerille, Aallon professori Erkki Ojalle

Koneoppimisen, hahmontunnistuksen ja neuroverkkojen uranuurtaja, Aalto-yliopiston emeritusprofessori Erkki Oja on saanut Nokia Säätiön vuoden 2017 tunnustuspalkinnon.
Erkki Oja (vas.), Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri (kesk.). Kuva (c): Nokia Säätiö / Mats Vuorenjuuri, Unikuva

Suomalainen tiedeyhteisö on ollut vuosikymmenien ajan vahvasti mukana koneoppimisen, neuraalilaskennan ja algoritmien kehittämisessä.

”Professori Oja on alan pioneereja ja hänen tieteelliset ansionsa ovat huomattavat. Hän on ohjannut hyvin suuren joukon alan tutkijoita ja insinöörejä opinnoissaan ja tieteellisessä työssä. Oja on oivallinen esikuva tulevaisuuden jämerän tekniikan jämerille tekijöille”, kuvailee Nokia Säätiön puheenjohtaja Timo Ali-Vehmas.

Kun Oja aloitti tutkijanuransa 1970- ja 1980-luvuilla, tekoäly oli suomalaisissa yrityksissä varsin tuntematonta. Toimivia menetelmiä kehitettiin lähinnä vain tutkimuslaitoksissa, kunnes Tekes alkoi ajaa tekoälyä järjestelmällisesti yritysmaailmaan.

Oja oli 1990-luvulla mukana muun muassa ”Oppivat ja älykkäät järjestelmät” -teknologiaohjelmassa, jossa sovellettiin neuroverkkoja, sumeaa logiikkaa ja bayesilaista tilastollista päättelyä suurten teknologiayritysten ongelmiin. Oja ryhmineen on tehnyt esimerkiksi juuri Nokian kanssa yhteistyötä yli 20 vuotta.

Suomen vahvuus tekoälyn tutkimuksessa: yliopistojen ja yritysten yhteistyö

Tekoälyn tutkimus ja sen hyödyntäminen ovat Erkki Ojan mukaan nyt murrosvaiheessa. Suuret teknologiayhtiöt investoivat erilaisiin tekoälymenetelmiin, ja kysyntä koneoppimisen, syvien neuroverkkojen ja datatieteen asiantuntijoille on valtava.

”Vasta viime aikoina Suomeen on syntynyt yrityksiä ja start-upeja, jotka eivät tukeudu yliopistotutkimukseen, vaan rekrytoivat osaavia ihmisiä ja kehittävät itse omia, tekoälyyn perustuvia sovelluksiaan”, Oja huomauttaa.

”Maailma muuttuu: saamme uusia ’älykkäitä’ tuotteita ja palveluja, esimerkiksi automaattisen 
puheentunnistuksen tai kielenkääntämiseen työkaluja, joita on jo markkinoilla. Yritykset tehostavat toimintaansa esimerkiksi mainonnan kohdistamisessa big datan ja koneoppimisen avulla käyttämällä keräämiään valtavia tietomassoja.”

Suomessa 1970-luvulle asti ulottuva tekoälyn tutkimuksen perinne ja yritysyhteistyö vahvistuvat entisestään, kun Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen Tekoälyn tutkimuskeskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

”Tekoälytutkimuksen tila Aallossa ja Suomessa on erinomainen – uudessa Tekoälyn tutkimuskeskuksessa useiden tutkimusindikaattorien perusteella maailmanluokkaa. Suomessa tehdään Pohjoismaihin ja myös muuhun maailmaan verrattuna huomattavasti enemmän tekoälytutkimusta suhteessa muuhun tietojenkäsittelytieteeseen”, Erkki Oja sanoo.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva erilaisista elektroniikkajätteistä, kuten piirilevyistä, johdoista ja metallinpaloista eri väreissä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen

Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.
Luminen kaupunkinäkymä, jossa on moderneja rakennuksia, raitiovaunu ja polkupyöriä. Ihmiset kävelevät lumisilla teillä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Merkittävä lahjoitus tie- ja päällystetekniikan tutkimukseen ja koulutukseen

Alan yritykset ja yhdistykset lahjoittivat yli 400 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle.
HiFive tutkimusryhmä: Joni Lappalainen, Juho Silmukari, Martina Čaić, Anna Viljakainen, Virpi Roto. Kuva: Mikko Raskinen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Muotoilu vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä – ihmislähtöinen tehdastyö keskiössä

Tehdastyö on murroksessa: uudet teknologiat ja tekoäly muuttavat työn sisältöä ja roolijakoja. Aalto-yliopiston muotoilun laitos tutkii muutosta HiFive-projektissa ihmiskeskeisestä näkökulmasta.
Henkilöt rivissä
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Tasavallan presidentin kunniamerkit Kemian tekniikan korkeakoulussa

Tasavallan presidentin kunniamerkit myönnettiin neljälle henkilölle koulussamme: dekaani Kristiina Kruusille, professori Lasse Murtomäelle, teknisten palvelujen päällikkö Jaana Richille ja vanhemmalle yliopistolehtorille Jari Aromaalle.