Uutiset

Naisyrittäjät pelkäävät sotaa enemmän kuin miehet

Naisyrittäjät pelkäävät Ukrainassa käytävää sotaa enemmän kuin miespuoliset kollegansa, käy ilmi Kauppakorkeakoulun tuoreesta tutkimuksesta.
Opiskelijoita työskentelemässä. Kuva: Mikko Raskinen
Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Professori Ewald Kiblerin yhteistyössä professori Charlotta Sirénin (St.Gallenin yliopisto) ja professori Matthias Finkin (Grenoble Business School) kanssa tekemässä tutkimuksessa analysoitiin, kuinka nais- ja miesyrittäjät Euroopan eri maissa näkevät ja reagoivat Ukrainan-sodan seurauksiin.

Tutkimus paljasti, että naisyrittäjät eivät pelkästään pelänneet sotaa miehiä todennäköisemmin, vaan myös pelkäsivät miehiä enemmän sodan leviämistä heidän maahansa – yli puolet (54,1 %) naisista pelkäsi tätä, miehistä vain 40 %.

Tulokset perustuvat yli 550 haastatteluun yritysten omistajien kanssa neljästä eri maasta: Iso-Britanniasta, Suomesta, Italiasta ja Saksasta.

”Yksi selitys sukupuolten väliselle erolle voidaan löytää psykologisista tutkimuksista, jotka viittaavat siihen, että yleisesti ottaen naiset ilmoittavat miehiä herkemmin pelosta ja ahdistuksesta, koska heillä on taipumus yliarvioida vaaran todennäköisyys ja varautua pahimpaan”, sanoo professori Kibler.

Tutkimus paljasti myös, että Ukrainaan hyökänneestä Venäjästä kauempana sijaitsevissa maissa asuvat yrittäjät pelkäävät sodan leviämistä maahansa enemmän kuin Venäjää lähempänä asuvissa maissa asuvat.

Italiassa asuvista yrittäjistä 72 % ilmoitti olevansa huolissaan asumisesta sotaa käyvässä maassa, mutta Suomessa vain 52 % yrittäjistä on huolissaan tästä.

”Tämä havainto on linjassa tunnetun ”pelon etäisyyden” ja ”tuntemattoman pelon” argumentin kanssa – mitä lähempänä vaarallista kohdetta tai tapahtumaa, kuten ydinvoimalaa, olet, sitä vähemmän sitä pelkäät. Ihmiset, jotka ovat lähempänä vaaraa/tapahtumaa, tässä tapauksessa Venäjää, voivat joko yrittää välttää ajattelemasta uhkaa pysyäkseen toimintakykyisinä tai luottavat siihen, että heillä on hyvä käsitys kriisistä, kuten Ukrainan sodasta”, professori Sirén sanoo.

”Kun huomioidaan läheinen suhde ulkoisten kriisitapahtumien synnyttämän pelon ja yrittäjyydessä läsnä olevan epäonnistumisen pelon välillä, suositamme kahta asiaa: politiikan päättäjien ja Euroopassa yrittäjyyttä tukevien organisaatioiden on otettava nykyistä paremmin huomioon vivahde-erot pelontuntemuksissa niin naisten ja miesten välillä kuin sota-aluetta lähempänä ja kauempana sijaitsevissa maissa asuvien yrittäjien välillä”, sanoo professori Fink.

Tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.