Näe, kuule, tunne!

Teknologian kehitys, digitalisaatio ja globalisaatio vaikuttavat monimutkaisella tavalla yritysten toimintaympäristöön. Jatkuvassa ja nopeatahtisessa muutoksessa toiminnan tarkka ennakointi on vaikeaa. Kilpailussa pärjääminen edellyttää yrityksiltä ketteryyttä, ja siksi myös strategiaa on pystyttävä mukauttamaan.

Apulaisprofessori Timo Vuori Aalto-yliopistostatuntee erilaiset tavat valmistella ja toteuttaa strategioita. Vuoren mukaan perusidea – hyödyn maksimointi ja arvon lisäys rajallisella määrällä resursseja suhteessa kilpailijoihin – on pysynyt samana 3 000 vuoden takaisista sotastrategioista alkaen. Tänään yritysten on kuitenkin jatkuvasti tarkistettava tehtyjä oletuksia ja pystyttävä nopeasti tekemään uusia valintoja.

”Päätöksenteon kannalta olennaisen näkeminen on edelleen keskeistä, vaikka esimerkiksi datan kerääminen ja asioiden tarkka mittaaminen ovatkin arkipäivää. Skenaariotyöskentely, jatkuva vaihtoehtojen luominen sekä tavoitteiden kannalta oikeiden asioiden mittaaminen ja arviointi ovat tärkeitä”, hän sanoo.

Vuori puhuu elävästä strategiasta, uudenlaisesta tavasta suunnitella toimintaa. Jähmeän, kiveen hakatun mallin sijaan sen ytimessä on elävä työprosessi, jossa strategian toteuttaminen, arviointi ja uudistaminen toistuvat.

Kuunteleminen auttaa onnistumaan

Tulevaisuuden ennakointi edellyttää oletusten tekemistä, ja kokeileminen on konkreettinen keino selvittää, mikä polku on todennäköisin ja mitä asioita kannattaa edistää. Vuori mainitsee esimerkkeinä kaksi digitaalisia palveluita kehittävää ja analytiikkaa painottavaa yritystä, Googlen ja Amazonin, jotka molemmat tekevät tuhansia kokeiluja vuosittain. Toisaalta kokeilut ja prototypointi ovat tuttuja myös teollisuudesta ja tuotannosta. Suhtautuminen niihin on paljolti sidoksissa johtamiseen.

”Yksinkertaistaen voisi sanoa, että on olemassa kahdenlaisia johtajia: omaan intuitioon luottavat visiojohtajat, jotka eivät näe tarvetta testata ajatteluaan, sekä kokeilua suosivat johtajat, jotka arvostavat jatkuvaa oppimista.”

Vaihtoehtoisten polkujen hahmottaminen ja kokeilu ovat tärkeitä myös Aalto-yliopistossa, jossa tutkimuksesta nousevat strategiatyön uudet opit on jo otettu käyttöön. Vuonna 2021 voimaan tulevaa yliopiston strategiaa valmistellaan koko yhteisön kesken henkilöstöstä opiskelijoihin ja sidosryhmiin. Ihmisten kuunteleminen ja osallistaminen ovat Vuoren mukaan hyödyllisiä ainakin kahdesta syystä.

”Ajattelun laatu paranee. Siinä on eroa, onko ideoimassa kolme vai kolmesataa ihmistä. Kuuntelemalla suurta joukkoa ihmisiä tilanteesta saa laajemman näkymän. Yhdessä ideoidessaan ihmiset myös kehittävät omaa ajatteluaan ja oppivat ymmärtämään eri vaihtoehtoja.”

Entä miten tunnistaa asiat, joita ei kannata muuttaa?

”Omien vahvuuksien tunnistaminen on yllättävän vaikeaa. Organisaatiot saattavat jopa tuhota niitä vahingossa”, sanoo Timo Vuori.

”Niin ylireagoinnissa kuin yli-innostumisessakin vaarana on, että muutetaan liian monta asiaa. Siksi on tärkeää ymmärtää ja analysoida nykyisiä toimintatapoja ja verrata niitä kriittisesti uusiin tapoihin tehdä asioita. Uusien ideoiden toteutus harvoin onnistuu täydellisesti. Vastassa on samanlaisia käytännön haasteita kuin nykytilanteessakin, ja tämä pitäisi ottaa huomioon.”

Myös organisaation kulttuurilla ja ihmisten tunteilla on merkitystä strategiaprosessissa.

”Avoimen ilmapiirin luominen on tärkeää, jotta vaihtoehdoista ja vaikeistakin asioista voidaan puhua. Onneksi yhä useampi johtaja on tiedostanut psykologisten tekijöiden vaikutuksen. Kun ymmärrämme tunnereaktioita, niitä voidaan johtaa ja valjastaa strategian juurruttamiseen. Miten asia sanotaan ja miltä henkilöstöstä tuntuu, on usein merkityksellisempää kuin se, mitä sanotaan.”

Eri ryhmien ajattelu yhteen

Strategian onnistumisen kannalta on tärkeää, että keskeiset sidosryhmät kokevat sen mielekkääksi. Jokaisen työntekijän ei silti tarvitse tuntea koko strategiaa.

”Strategian sisäistäminen on välttämätöntä niille, jotka joutuvat tekemään työssään jatkuvasti tilannekohtaisia valintoja. Mutta on paljon tehtäviä, joissa sitä ei tarvitse perin pohjin tuntea.”

Vuoren mielestä elävä strategia sopii kaikille, joilla on tarve muutokseen. Hyvien päätösten tekeminen edellyttää analyyttisyyttä, ja elävä strategia johdattaa organisaatiota tunnistamaan niin uusia mahdollisuuksia kuin uhkia. Toki malliin sisältyy myös haasteita.

”Elävä strategia edellyttää laajaa tarkastelua, jotta esiin saadaan riittävästi ja epätodennäköisiäkin vaihtoehtoja rinnakkain. Samanaikaisesti toiminnan tulee olla hyvin fokusoitua.”

Elävän strategian käytäntöjä on Suomessa Aalto-yliopiston lisäksi soveltanut esimerkiksi OP Ryhmä, jonka pääjohtaja Timo Ritakallio kirjoitti aiheesta kirjan Timo Vuoren kanssa. Kirja hyödynsi sekä Ritakallion käytännön kokemuksia että Vuoren tutkimuksia, jotka käsittelivät Nokian strategiatyötä.

Timo Vuori on työskennellyt myös monien muiden yritysten strategioiden parissa ja on tiiviisti mukana Aallon strategiaprosessissa. Vuoren mielestä prosessi kokoaa organisaation eri ryhmien ajattelun nykyhetkeen.

”Muodollinen prosessi, analyysi ja työkalut tarjoavat rakenteen, jossa ihmiset kehittävät ajatteluaan ja tulevat avoimemmiksi uusille vaihtoehdoille. Asioiden laajempi tarkastelu taas tuottaa parempia päätöksiä. Hyvää on myös yhdessä oppiminen: tunnistetaan tämänhetkinen todellisuus, sen vaihtoehdot ja todennäköiset seuraukset.”

Artikkelin taustamateriaalina on käytetty Timo Vuoren ja Timo Ritakallion kirjaa Elävä strategia - kyky nähdä, taito tarttua tilaisuuteen, Alma Talent 2018. 

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 25 lokakuussa 2019.