Uutiset

Myyttien murtajat

Slushista kasvoi Euroopan kiinnostavin startup-tapahtuma, koska opiskelijat eivät suostuneet pitämään mitään mahdottomana.
Viime vuoden Slushin jälkeen sekä Miki Kuusi että Atte Hujanen vetäytyivät tapahtuman operatiivisista tehtävistä taustajoukkoihin antaakseen tilaa uusille osaajille ja keskittyäkseen omiin yrityksiinsä.

Skypen perustaja Niklas Zennström, Ruotsin prinssi Daniel, Flickr-kuvapalvelun perustaja Caterina Fake, EU-komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes – marraskuussa järjestettävän Slushin puhujalista on vaikuttava. Neljä vuotta sitten se olisi näyttänyt Miki Kuusesta ja Atte Hujasesta aika utopistiselta.

Silloin, syyskuussa 2011, koko Slush oli nimittäin vähällä peruuntua. Kaksikko oli perinyt parin sadan hengen opiskelijatapahtuman keväällä Rovion Peter Vesterbackalta ja päättänyt rakentaa siitä Aalto Entrepreneuship Societyn porukalla Suomen tarvitseman, kansainvälisen tason sijoittajatapahtuman. Sitten tulivat kesä ja muut kiireet. Kaksi kuukautta ennen h-hetkeä tilanne näytti niin pahalta, että Miki Kuusi päätti tarttua puhelimeen.

– Yritin kertoa Peterille, että meillä ei ollut nettisivuja, puhujia tai sijoittajia, mutta hän oli niin innoissaan, että en raskinut sanoa, ettei tapahtumaa järjestetäkään, hän muistelee.

– Ajattelin, että on sittenkin pakko yrittää. Lähetin sähköpostia Supercellin Ilkka Paanaselle, joka tyypilliseen tapaansa vastasi välittömästi ja vielä maagisilla sanoilla: totta kai, miten voin auttaa?

2011: Tästähän tuli makea

Paanasen kontakteilla Slush sai kaivatut puhujat ja Vesterbackan avulla muutaman isomman sijoittajan. Tapahtuman tuotannolle asetettiin selvä tavoite: tehdä kaikki hienommin kuin muualla.

– Usein messujärjestelyt tarkoittavat yhtä roll-uppia ja halogeenivaloa. Me halusimme parasta ja uskalsimme myös antaa intohimoisille tyypeille vastuuta sen tekemiseen, vaikkei heillä kokemusta ollutkaan, Atte Hujanen toteaa.

– Muistan yllättyneeni, että vau, tästähän tuli tosi makea, Kuusi hymyilee.

Kahden kuukauden rutistuksella Kaapelitehtaalle saatiin lopulta peräti 1 500 osallistujaa.

– Se, että tapahtuma saatiin ensimmäisenä vuonna raavittua kasaan, oli yksinomaan asiaan sitoutuneiden ihmisten ansiota. Töitä tehtiin ilman titteleitä sillä periaatteella, että jokainen fiksasi parhaiten osaamansa asiat. Vaikka jengi on osittain vaihtunut ja tapahtuma paisunut, sama omistautuminen ja palo ovat yhä tallella – ihmiset ottavat lomaa työpaikoiltaan Suomessa ja maailmalla päästääkseen paiskimaan hommia Slushissa, Hujanen ja Kuusi kertovat.

2012: Ylitsevuotavuuden filosofia

Päätös Slushin jatkumisesta ei syntynyt heti, mutta talvella 2012 palaset loksahtelivat kohdilleen niin vauhdikkaasti, että uusintakierros alkoi tuntua hyvältä ajatukselta. MTV3 lupautui Slushin pääyhteistyökumppaniksi, ja Aallon Startup Saunalla vieraillut pääministeri Jyrki Katainen sen avajaispuhujaksi. Vesterbacka, Paananen ja muut kokeneet sarjayrittäjät vinkkasivat ulkomaisia sijoittajia, ja Skype kävi kuumana, kun Miki Kuusi vakuutti heitä siitä, että marraskuinen Helsinki on oikeasti hyvä idea.

– Kerroin, että täällä pohjoisessa on valtavasti teknologista osaamista, josta on syntynyt Linuxin ja Skypen kaltaisia tarinoita, ja nyt haluamme tuoda parhaat yritykset ja parhaat sijoittajat yhteen.

Yksi toisensa jälkeen kovat nimet lupasivat saapua paikalle, ja kun nimet julkaistiin Slushin sivuilla, muut seurasivat mukana. Osallistujien määrä tuplaantui 3 500:aan.

– Suomen teknologiapiireissä oli tapana nurista, että yrittäjiä ei arvosteta, emme kiinnosta sijoittajia, eikä Hesari meistä kirjoita. Päätimme murtaa nämä myytit yksi kerrallaan, Kuusi sanoo.

Slushille luotiin filosofia: kokemuksen tuli tuntua ylitsevuotavalta, sellaiselta, jota ei saa mistään muualta.

– Puhujilla on aikaa vain vartti, joten tunnin aikana lavalla voi nähdä kaksi pääministeriä, kasvuyrittäjän ja ison yrityksen johtajan, Miki Kuusi kertoo ja tunnustaa, että oikeastaan lyhyet slotit syntyivät vahingossa.

– Buukkasin kokemattomana ihan liikaa puhujia. Myös sattumalta keksimämme idea sijoittajien kohtaamisalueesta osoittautui menestykseksi. Tänä vuonna sähköisen matchausjärjestelmän kautta on buukattu jo yli tuhat tapaamista, ja viimeisen puolentoista vuoden aikana sijoittajat ovat sijoittaneet Slushissa tapaamiinsa yrityksiin 400 miljoonaa euroa.

Miki Kuusi ja Atte Hujanen päättivät murtaa Slushilla kasvuyrittäjyyteen liittyvät myytit yksi kerrallaan.

2013: Maailman suurimmassa teltassa

Vuoden 2012 Slushista sateli kiitosta, mutta Kuusen ja Hujasen porukalta oli voimat lopussa.

–Fiilis oli kaksi kuukautta se, ettei koskaan enää. Sitten aloimme pohtia, että jos olemme saaneet aikaan jotain näin hienoa vasemmalla kädellä, muiden töiden ohella ja ilman varsinaista organisaatiota, mitä syntyisikään, jos tätä tehtäisiin ihan tosissaan.

Kaksikko sai Slushin hallitukselta luvan palkata kahdeksan hengen ydinporukan. Rekrytointistrategia oli yksinkertainen: puhelin käteen ja parhaat tyypit mukaan sosiaalisella paineella.

– Nykyinen toimitusjohtaja Riku Mäkeläkin jätti kovapalkkaisen harjoittelupaikkansa ollakseen tässä mukana.

Tiimi ja tuhat vapaaehtoista ryhtyivät ratkomaan Slush 2013:n suurinta haastetta: tilanpuutetta. Kaapelitehdas oli pullistellut jo viimeksi, mutta koska sopivaa isompaa tilaa ei ollut saatavilla, piti ongelmaan etsiä luovia ratkaisuja.

– Olisimme vuokranneet ruotsinlaivan ja ajaneet sen Ruoholahden satamaan, mutta laivan teknisestä päälliköstä se oli mahdotonta, Kuusi ja Hujanen kertovat.

Lopulta Kaapelitehtaan pihalle pystytettiin maailman suurin, yli 15 metriä leveä ja yli 100 metriä pitkä teltta. Marraskuussa sinne puhalsi hyytävä tuuli, ja maa oli sateiden jäljiltä märkää liejua.  Tapahtumapäivänä pilvet väistyivät, pakkanen hellitti ja jeesusteipillä tilkitty teltta piti viiman ulkona.

– Meillä oli kasassa suurin Suomessa koskaan järjestetty kansainvälinen tapahtuma ja Euroopan suurin sijoittajatapahtuma. Olimme maailmankartalla: Slush tunnettiin kaikkialla Israelista Yhdysvaltoihin, kaksikko muistelee.

2014–: Tärkeällä matkalla

Telttakokemuksen jälkeen tiimi otti hyvissä ajoin yhteyden Messukeskukseen.

–Taistelimme saadaksemme heidät taipumaan meidän tapaamme tehdä asioita. Ekaa kertaa homma oli niin hanskassa, että koko jengistä oli kivaa tehdä hommia, Kuusi kertoo.

– Ei tarvinnut murehtia sähköjä ja bajamajoja, oli vain sellainen fiilis, että onpa kivaa, Hujanen sanoo.

Slush 2014 tuplasi jälleen kävijämääränsä. Miki Kuusi ja Atte Hujanen uskovat, että menestyksen salaisuus on oikeiden ihmisten lisäksi tapahtuman sielussa.

–Tätä ei tehdä rahasta. Isotkin puhujat tulevat ilmaiseksi, koska toisten jeesaaminen on osa startup-kulttuuria. Slushin ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan unelma on, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua tänne on syntynyt uusia Googleja ja Übereitä, joiden tarinassa osallistuminen Slushiin on ollut tärkeässä roolissa.

Yksi teemoista on tänä vuonna koulutus. Mihin suuntaan koulutuksen pitäisi muuttua, jotta Suomi olisi jatkossa yhä parempi paikka elää ja yrittää?

– Minusta yliopistolla on kaksi tärkeää tehtävää: koota oikeat ihmiset yhteen ja auttaa heitä löytämään oppimisen ilo, Miki Kuusi tiivistää.

– Nämä ovat myös ne asiat, joita Suomessa on helpoin parantaa. Meillä ei ole resursseja kilpailla maailman parhaimmiksi rankatuista yrittäjyysprofessoreista, mutta voimme luoda paikkoja, joissa ihmiset pääsevät innostumaan asioista, Atte Hujanen painottaa.

Molemmat kiittävät Aallon luomaa kulttuuria, jossa eri toimijoita on rohkaistu tekemään omia juttujaan.

– Ilman sitä luottamusta ei olisi Aaltoesiä ja Slushia, eikä montaa muutakaan juttua, Miki Kuusi sanoo ja puuskahtaa, että Shanghain listojen tuijottamisen voisi unohtaa kokonaan.

– Huippututkimus on vain osa yliopiston toimintaa. Menestystarinoita syntyy myös siitä, että ihmisiä autetaan kohtamaan toisensa ja löytämään intohimonsa.

Teksti Minna Hölttä, kuvat Mikko Raskinen

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Nuoret arkkitehdit istuvat ulkoportaikossa ja hymyilevät
Yhteistyö Julkaistu:

Ella Kaira ja Matti Jänkälä kuratoivat Suomen paviljongin vuoden 2025 näyttelyn Venetsiassa

Arkkitehtikaksikon näyttelykonseptin tematiikka on modernin arkkitehtuurin säilyttäminen.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
KPMG:n räätälöity projekti, tiimi koolla
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojektissa analysoitiin KPMG:n asemaa Suomen nopeasti kasvavilla konsultointimarkkinoilla

Tutkimuksen mukaan konsultointimarkkinat ovat kasvaneet poikkeuksellisen paljon viimeisten viiden vuoden aikana. Teknologiakonsultointi on viitoittanut kasvua ja se muodostaa suurimman osan markkinoista.
Digital Education Council
Yhteistyö Julkaistu:

Kauppakorkeakoulu Digital Education Councilin jäseneksi

Allianssilla on yhteinen visio kestävän kehityksen edistämiseksi korkeakoulutuksessa.