Muutoksentekoon tarvitaan luovuutta
Olet uuden median, taiteen ja teknologian yhdistämisen edelläkävijä. Mikä on urasi merkittävin saavutus?
Jo nuorena taiteilijana ja insinööriopiskelijana innostuin valtavasti taiteen, teknologian ja yhteiskunnallisen innovoinnin yhdistämisestä. Saatuani johtaa Ars Electronicaa jo lähes 25 vuoden ajan olen valtavan iloinen siitä, että sen tekemä työ on edelleen äärimmäisen arvokasta.
Tavoitteenamme on ymmärtää paremmin taiteen ja teknologian välistä dynamiikkaa ja valjastaa tätä tietoa yhtä hyvin teknologian, taiteen kuin kulttuurin kehittämiseen.
Kun Ars Electronica aloitti toimintansa, oli alalla vain muutamia toimijoita. Aloitimme erämaasta, nyt meillä on hieno puisto. Tulevaisuudessa näen elinvoimaisen ja kukoistavan metsän, jonka maaperä ruokkii taiteellista ajattelua yhteiskunnassa.
Minkä teknologioiden parissa työskentelet parhaillaan?
Koneoppimisen ja tekoälyn, sillä ne ovat sekä äärimmäisen inspiroivia että myös pelottavia asioita. Uskon, että Euroopalla on mahdollisuudet säilyä maailmanlaajuisesti isona tekijänä näillä aloilla. Se voisi löytää tiedonhallinnan keskitien Yhdysvaltojen kapitalismin ja Kiinan totalitarismin välillä. Ehkä Euroopassa voidaan kehittää humaania tiedonhallintaa. Tietosuoja-asetuksemme näyttävät jo valoa siinä valtavassa pimeydessä, jossa yritykset omistavat kansalaisten kaiken tiedon.
Haluaisin yhdistää Ars Electronican, Aalto Media Labin sekä muiden olennaisten toimijoiden voimat, jotta voisimme yhdessä kehittää ihmislähtöistä teknologiaa taiteen keinoin.
Valmistelette parhaillaan robottishowta Tokion olympialaisiin 2020, mistä tässä on kyse?
Teemme yhteistyöprojektia suuren japanilaisen tietoliikenneyhtiö NTT Communicationsin kanssa. Esitys koostuu 50 robotin parvesta.Jokaisen robotin yllä on iso korkearesoluutioinen näyttö. Teknisesti kokonaisuus on käyttöjärjestelmän ohjaama 50 liikkuvan näytön parvi. Robottiparvi voi järjestäytyä erilaisiin muodostelmiin, joissa se muuntautuu esimerkiksi 50 näytön pitkästä rivistä ympyräksi tai yhdeksi suureksi näytöksi. Kaksi japanilaista taiteilijaa tuottaa näytöille visuaalista taidesisältöä.
Minkälaisena näet Aalto Media Labin aseman alan kansainvälisillä kentillä?
Taiteen ja teknologian yhdistämisessä vuonna 1994 perustettu Aalto Media Lab on yksi eurooppalaisista edelläkävijöistä. Se on myös yksi harvoista yksiköistä, joka on jatkanut menestyksellistä toimintaansa näin pitkään. Yksi vaikuttavuuden avaintekijöistä on juuri pitkäkestoinen toiminta. Luovuus vaatii hoitoa.
Ihailen Aalto Media Labin vahvaa kansainvälistä otetta. Se on avomielinen kansainvälinen ja monitieteinen yhteisö, jossa on opiskelijoita ja tutkijoita ympäri maailmaa.
Aalto-yliopisto kouluttaa yhteiskuntaan muutoksentekijöitä. Mitä heiltä vaaditaan?
Lähtökohtana on erittäin hyvä perusymmärrys oman alansa teknologiasta. Se ei vielä riitä, sillä jos koulutamme hyviä insinöörejä, osaamme ratkaista käsillä olevia ongelmia. Muutoksentekijät sen sijaan osaavat löytää ongelmien taustalla olevia uusia mahdollisuuksia. Tähän tarvitaan luovuutta. Kaikille opiskelijoille on hyötyä siitä, että he oppivat lähestymään ongelmia taiteellisen ajattelun kautta. Suoraviivaisen ongelmanratkaisun sijaan voikin löytyä täysin toisenlainen tapa tehdä asioita. Muutoksen tekemisessä on kyse juuri tästä.
Millaisena näet Ars Electronican tulevaisuuden?
Parasta mitä voin toivoa, on että säilytämme nykyisen asemamme taiteen ja teknologian yhdistäjänä.
Olemme juuri uudistaneet Ars Electronica Centerin ja omistaneet sen näyttelyteokset tekoälyteknologialle. Kymmenen vuoden kuluttua saatamme puhua täysin eri teknologioista. Toivon, että olemme myös silloin ensimmäisten joukossa tekemässä työtä uusien aiheiden parissa.
Toivon myös, että yhteiskunnassa alettaisiin laajemmin, aina poliitikkoja myöten, tunnistamaan ja arvostamaan taiteellista ajattelua ja tutkimusta. Säästyisimme paljolta tuskalta ja monilta ongelmilta tulevaisuudessa, jos kuuntelisimme taiteilijoita ja heidän näkemyksiään.
Teksti: Marjukka Puolakka