Uutiset

Muotoilun edistäjä

Jokaisen ihmisen kanssa voi tehdä yhteistyötä, Kari Korkman uskoo. Helsinki Design Week -tapahtuman perustaja innostuu porukalla ideoimisesta.
Henkilökuvassa Helsinki Design Weekin perustaja Kari Korkman. Kuvaaja: Aleksi Poutanen.
Kari Korkman luotsaa muotoilutapahtumia Helsingin vanhalta tulli- ja pakkahuoneelta käsin. Kuva: Aleksi Poutanen.

Kari Korkman ajeli kohti Fiskarsia. Vuosi oli 2001. Autoradiossa soi J. Karjalaisen biisi. Ajaessaan Korkman mietti vastikään toteuttamaansa Design Partners 01 -näyttelyä. VR:n silloisille makasiineille Helsinkiin pystytetyssä 24 tunnin tapahtumassa esiteltiin tuotteita, jotka olivat vasta lähdössä markkinoille. Habitare-messujen satelliittitapahtuma oli ollut sinänsä menestys, mutta sen tuottaneelle Korkmanille omien sanojensa mukaan ”pirun kallis”.

”Design Partnersin piti olla kertaluontoinen tapahtuma, mutta minulla ei ollut varaa lopettaa sitä. Jos olisin lopettanut kerrasta, kaikki näyttelyyn sijoittamani rahat olisivat menneet hukkaan. Piti keksiä jotain seuraavalle vuodelle”, hän muistelee.

”Ajattelin, että J. Karjalainen on musiikintekijä, joka tuntuu ymmärtävän suomalaista yleisöä. Jäin miettimään, osaisiko hän suunnitella astian tai tuolin, joka yhtä lailla miellyttäisi yleisöä.”

Hullunkuriset työparit

Ajatuskehä jatkui ajomatkalla. Korkman uumoili, että muusikko voisi hyvinkin suunnitella tuotteen, mikäli tällä olisi työparina muotoilija. Syntyi idea seuraavaan Design Partnersiin.

Vuonna 2002 Designmuseossa aukeni näyttely Two visions, one design. Näyttelyä varten Korkman linkitti yhteen sangen eritaustaisia työpareja. Harri Koskinen sai parikseen tv-tuottaja Saku Tuomisen, Eero Koivisto koreografi Kenneth Kvarnströmin, Brita Flanderin pariksi kutsuttiin kirjailija-dramaturgi Outi Nyytäjä. Keskustelipa Korkman jopa J. Karjalaisen kanssa projektiin osallistumisesta. Mukaanlähteneitä briiffattiin ideoimaan ja muotoilemaan uusi tuote.

Korkmanin mukaan näyttelyn lopputulos oli uskomaton.

”Tuotteet olivat hämmästyttäviä, häkellyttäviä suorastaan. Kaksi ventovierasta lähti ideoimaan ja suunnittelemaan. Siinä oli intohimoa mukana. Väitänkin, että vuoden 2002 Design Partners -näyttely vaikuttaa edelleen vahvasti nykyiseen tekemiseeni ja siihen, että poikkialaisuus on sen kantava ajatus. Näyttelyt antoivat toiminnalle suunnan.”

Nykyinen tekeminen tarkoittaa Helsingin vanhan tulli- ja pakkahuoneen korkeissa tiloissa sijaitsevaa Luovi Productions Oy -toimistoa, josta käsin Korkman luotsaa Helsinki Design Week -tapahtumaa ja toimii muun muassa maailmanlaajuisen World Design Weeks -verkoston presidenttinä.

”Tämä on minun pienen pieni imperiumini, joka Katajanokalta ponnistaa ja pyörittää Helsinki Design Weekiä, yhtä maailman vanhimmista designviikoista.”

Yksi tapa vahvistaa imperiumia on yhteistyö:

”Luovi on edelleen pieni yritys, jolle yhteistyö muiden kanssa on oikeastaan ainoa mahdollisuus. Ehkä minun vahvuuteni on usko siihen, että jokaisen ihmisen, yhteisön tai yrityksen kanssa voi tehdä yhteistyötä.”

Korkmanin yritys tuottaa muotoiluun liittyvää sisältöä ympäri vuoden.

”Design Week on kerran vuodessa toteutuva tapahtuma. Siksi kehitämme kaupunkifestivaalista mediaa, joka on muotoilun asialla vuoden ympäri.”

Itsekehitelty titteli

Toista oli kolmisenkymmentä vuotta sitten. Tuolloin Korkman perusti Luovin ilman ensimmäistäkään asiakasta tai tuoteideaa. Takana oli vuosien työskentely muotoilija Hannu Kähösen Creadesign-yrityksessä. Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri oli työskennellyt muotoilutoimiston uusasiakashankinnan parissa. Kolmisen vuotta hän työskenteli Kähösen perustaman Moform Oy:n toimitusjohtajana. Mutta sitten iski raadollinen 1990-luvun lama.

”Me todella yritimme Hannun kanssa löytää hyvää yhteistä tekemistä, mutta se oli synkkää aikaa kaikkialla. Työt vähenivät radikaalisti. Minulle jäi ainoaksi vaihtoehdoksi perustaa oma yritys, mikäli halusin toteuttaa omia visioitani.”

Ja visioita riitti. Yhteyksiä muotoilijoihin oli syntynyt Creadesignin vuosina. Kari Korkman päätti ryhtyä muotoilutuottajaksi. Työhönsä ja itse kehittelemäänsä titteliin hän otti mallia elokuvatuottamisesta ja kirjankustantamisesta.

”Siinä missä toiset lukevat käsikirjoituksia tai kuuntelevat demonauhoja, minä aloin opiskella tuoteideoita. Tarjouduin ja asettauduin toimijaksi designerin ja tämän tuoteidean, valmistamisen ja markkinoinnin kohtauspisteeseen.”

Ideointi on nautinto

Kauppatieteen alan pro gradu -työn Kari Korkman oli tehnyt pankkimaailmaan. Hän tiesi, että mikäli hän jäisi työskentelemään numeroiden ääreen, hän ei olisi onnellinen. Kenties tuoretta kauppatieteilijää veti taiteen ja muotoilun pariin verenperintö, suvussa on ollut kosolti taiteilijoita ja arkkitehteja.

”Mikäli minulla olisi toisenlaiset lahjat, olisin varmasti hakeutunut arkkitehtuurin pariin. Mutta huomasin varhain, ettei minussa ole sitä, mitä ala edellyttää. Suvussani on aina arvostettu luovuutta. Halusin olla yhteydessä luoviin ihmisiin.”

Eniten hän nauttii ideointivaiheesta. Siitä, kun porukassa lähdetään käsittelemään ongelmaa, etsimään ratkaisua johonkin haasteeseen.

”Se on varmasti yksi syy, miksi olen viihtynyt muotoilun maailmassa pitkälti yli 30 vuoden ajan.”

Ilmastokysymyksiä ei voi vältellä

Mitä Kari Korkman sitten tekisi, jos ei voisi työskennellä muotoilun ja taiteen parissa? Toimitusjohtaja miettii pitkään hiljaa. Hän tietää ajattelevansa strategisesti ja kykenevänsä kokonaisvaltaisiin näkemyksiin. Hän tietää olevansa melko hyvä ihmisten kanssa. Senkin hän tietää, että omat vahvuudet ovat praktiikan puolella, hän on tekijämiehiä.

”Tekemiseni on aina perustunut intuitioon tai visioon siitä, mikä on missäkin tilanteessa ollut järkevää tai tarpeellista. Vaikka se järkevä varmasti usein onkin lainausmerkeissä.”

Pohdinnan jälkeen Korkman uumoilee, että työskentelisi ilmaston puolesta.

”Haluan, että tekemilläni asioilla on merkitystä. Voisin kuvitella tekeväni työtä, jossa etsittäisiin ratkaisuja ilmaston lämpenemistä koskeviin polttaviin kysymyksiin.”

Kari Korkman arvostaa taiteessa ja muotoilussa kykyä reagoida ajan ilmiöihin ja tapahtumiin. Huoli ilmastosta näkyi niin syyskuisessa Helsinki Design Week -tapahtumassa kuin Korkmanin tänä vuonna perustamassa Fiskarsin taide- ja muotoilubiennalessakin.

Helsinki Design Weekin teemana oli Learning Climate, Fiskarsissa pohdittiin ihmisen ja luonnon yhteiseloa.

”Designviikolla ja biennalessa ollaan ajan hermolla. Näin voimme vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta käyttäytymiseen ja kulutuskäyttäytymiseen.”

Seuraa jälleen pohdiskeleva tauko, ja Korkman jatkaa:

”Tämä tarkoittaa, että voimme vaikuttaa päättäjiin ja teollisuuteen. Eli voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Omassa työssäni ja asemassani kenties tyydyttävintä on, että pystyn vaikuttamaan. Aiheiden teemoittelu ja esiin nostaminen on minun tapani vaikuttaa. Kun Helsinki Design Week haastaa yrityksiä ja yhteistyökumppaneita siinä, miten ne suhtautuvat ilmaston lämpenemiseen, teen mielestäni merkityksellistä työtä. Designviikko on vahvasti mukana ilmastonmuutosta ehkäisevässä toiminnassa mukana ja, luoja paratkoon, eihän se mitään muuta voisi ollakaan.”

Kari Korkman seisoo valoisan ikkunan edessä tyhjässä huoneessa, jossa on vanhat lankkulattiat ja tiiliseinät. Kuvaaja: Aleksi Poutanen.
Kuva: Aleksi Poutanen.
  • Kari Korkman on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1990. Hänet promovoitiin taiteen kunniatohtoriksi Aalto-yliopistossa kesäkuussa 2019.
  • Toimitusjohtaja yrityksessä Luovi Productions Oy, joka toteuttaa muun muassa Helsinki Design Week -tapahtumaa sekä Helsinki Design Weekly -mediaa. 
  • Maailmanlaajuisen World Design Weeks -verkoston presidentti.
  • Kuratoinut lukuisia muotoilunäyttelyitä sekä tapahtumia: ensimmäinen Design Partners -tapahtuma Helsingissä vuonna 2001, Design Market -tapahtumat vuodesta 2005 alkaen. Lanseerannut vuonna 2006 PechaKucha-puhekonseptitapahtuman Suomeen. Vuonna 2019 perustanut Fiskars Village Art & Design Biennalen, joka jatkaa ainakin vuoteen 2025 asti.
  • Perheeseen kuuluu puoliso Eevi, jota ilman Korkman ei omien sanojensa mukaan olisi pystynyt suoriutumaan töistään ja yrittäjyydestä. Kolme aikuista tytärtä – Anni, Iris ja Taru –, joista Anni Korkman työskentelee Helsinki Design Weekin ohjelmajohtajana.
  • Harrastaa purjehtimista puuveneellä.

Teksti: Tiiu Pohjolainen. 

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 25, lokakuussa 2019.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Alumni Tauno Voipio kuvattuna Otakaari 1 -rakennuksen aulassa. Kuvaaja: Mikko Raskinen.
Aalto Magazine, Yhteistyö Julkaistu:

Otaniemi, kuin kotiin tulisi

Sähköpaja-kurssille alkupääomaa lahjoittanut Tauno Voipio uskoo oppimiseen käsillä tekemisen kautta.
Professori Tuukka Saarimaa seisomassa tyhjällä nurmikentällä, joka sijaitsee Helsingin keskustassa Oodi-kirjaston ja musiikkitalon välisellä puistoalueella. Kuvaaja: Jaakko Kahilaniemi.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten täyttäisit joutomaan, Tuukka Saarimaa?

Tulipa tontille puisto tai tornitalo, kaupunkitaloustieteen professori huolehtisi siitä, että ratkaisu punnitaan tarkkaan.
Kuvassa on professori Vesa Välimäki kuulokkeet päässään ja hänen vieressään akatemiatutkija Koray Tahiroğlu, joka soittaa yksikielistä monokordia. Kuvaaja: Jaakko Kahilaniemi.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Silitys soikoon

Tekniikka voi tehdä soittajan kenestä tahansa. Aivot rakastavat musiikkia, mutta korvien kanssa pitää olla tarkkana.
Käsi pitelee neula-tyyppistä anturia, joka soveltuu esimerkiksi mittauksiin aivoleikkeissä. Anturin kärjen halkaisija on vain yhden mikrometrin suuruinen. Kuvaaja: Iiro Immonen.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pienen pieni anturi, suuren suuri tehtävä

Millin tuhannesosien kokoinen anturi kertoo lääkärille, toimiiko annettu hoito aivoissa.