Miten voimme syödä vähemmän vettä?
Aalto-yliopiston muotoilun opiskelijat ja vesitutkijat visualisoivat vesitutkimuksen kestäviä ratkaisuja Fragile Water -näyttelyssä, joka on esillä Helsinki-Vantaan lentokentällä vuonna 2019.
“Vesi on perusehto kaikelle elämälle. Voimme nähdä osan vedenkulutuksestamme juodessamme, kylpiessämme tai pyykätessämme, mutta merkittävä osuus vedenkäytöstä syntyy erilaisten hyödykkeiden tuotannossa. Jopa noin 90 prosenttia kuluttamastamme vedestä kätkeytyy siihen, mitä syömme.
Maatalous on maailmanlaajuisesti suurin makean veden käyttäjä. Viljelykasvit tarvitsevat sade- ja kasteluvettä kasvaakseen. Ruokaan sitoutunutta vettä kutsutaan virtuaalivedeksi, ja käsitteen avulla voidaan tehdä näkyväksi veden kätkeytyneet reitit ruokajärjestelmässä.
Voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon vettä syömme paitsi sillä mitä valitsemme lautaselle, myös sillä mitä jätämme sille.
Eläinperäiset tuotteet lukeutuvat eniten vettä käyttäviin tuotteisiin. Syömällä vähemmän lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita voimme pienentää huomattavasti virtuaaliveden kulutustamme.
Ruokahävikin vähentäminen on toinen tärkeä keino vedenkäytön vähentämiseen. Mitä vähemmän hävikkiä syntyy, sitä tehokkaammin ruuan tuottamiseen käytetyt resurssit hyödynnetään, jolloin suurempi joukko ihmisiä voidaan ruokkia samalla tuotantopanoksella.
Kestävän vedenkäytön kannalta on myös äärimmäisen tärkeää tutkia, missä ruoka on tuotettu. Meidän kulutustottumuksemme vaikuttavat vedenkäyttöön paikallisella tasolla mutta myös kaukana kotoa maailmanlaajuisen elintarvikekaupan kautta. Suomessa lähes puolet syömästämme vedestä on käytetty ruuantuotantoon rajojemme ulkopuolella.
Olosuhteet, kuten lämpötila ja sademäärä, viljelykasvi, tuotannon intensiteetti ja viljelymenetelmät vaikuttavat siihen, kuinka paljon vettä tuotannossa tarvitaan. Esimerkiksi keskimääräinen vesijalanjälki naudanlihalle on noin 15500 litraa ja pähkinöille noin 9000 litraa kilogrammaa kohden. Arviot kuitenkin vaihtelevat tuotannon sijainnin mukaan.
Myös ruuantuotannon vaikutukset riippuvat paikallisista olosuhteista. Jos veden niukkuudesta kärsivällä alueella tuotetaan runsaasti vettä vaativaa ruokaa, ruuantuotannolla voi olla merkittäviä vaikutuksia paikallisiin oloihin. Toisaalta, saman ruuan tuottaminen runsaiden vesivarojen alueilla ei välttämättä vaikuta merkittävästi alueen vesivaroihin.
Ruoka ja vesi kietoutuvat toisiinsa monien kytköksien kautta. Jos haluamme nauttia kestävästi tuotetusta ruuasta, on tärkeää tarkastella omia tottumuksiamme ja sitä, missä ja miten ruokamme on tuotettu.”
Tohtorikoulutettava Pekka Kinnunen
Vesi- ja ympäristötekniikka
Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimus Aalto-yliopistossa pyrkii kokonaisvaltaiseen ympäristön resurssien säästämiseen. Tutkimus on jakautunut kahteen strategisen painopistealueeseen, globaaleihin...
Näyttely esittelee vesitutkimusta kokeellisen designin keinoin
Elintärkeät makean veden varannot ovat rajallisia ja haavoittuvia monissa paikoissa maailmassa. Muotoilun opiskelijat ja vesitutkijat yhdistivät voimansa visualisoimalla vesitutkimuksen kestäviä...
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.