Uutiset

Mitä näemme peilissä? Uudet metapinnat näyttävät ”kirkkailta” toisesta suunnasta, mutta ”tummilta” vastakkaisesta suunnasta

Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät metapintoja, joilla on äärimmäisen epäsymmetriset heijastusominaisuudet. Uuden keksinnön avulla voidaan kehittää pintoja, jotka toimivat joko vahvasti tai heikosti heijastavina riippuen siitä, missä kulmassa valo osuu pintaan.
Metamirrors show different things to different observers

Kun katsomme peiliä jostakin kulmasta, näemme kuvan kohteesta, joka sijaitsee vastakkaisessa suunnassa. Tämä johtuu siitä, että kohteesta siroava valo heijastuu peilistä katsojan silmien havaittavaksi. Tässä peiliheijastukseksi kutsutussa tapahtumasarjassa heijastuskulma on symmetrinen: jos peilin vasemmalla puolella seisova henkilö näkee peilin oikealla puolella seisovan henkilön, myös peilin oikealla puolella seisova henkilö näkee vasemmalla puolella seisovan henkilön vastaavalla tarkkuudella. Tavalliset peilit heijastavat valon aina symmetrisesti peilin kummaltakin puolelta. Aalto-yliopiston tutkijat onnistuivat hiljattain rikkomaan peilauskulman symmetrisyyden hyödyntäen gradienttimetapintojen (engl. gradient metasurface) käsitettä. Keinotekoisesti valmistetut pinnat voidaan suunnitella näyttämään ”kirkkailta” tietystä suunnasta, mutta samaan aikaan ”tummilta” vastakkaisessa suunnassa olevan katsojan näkökulmasta.

Metapinnat ovat tasomaisia, keinotekoisia materiaaleja, jotka koostuvat valon aallonpituutta pienemmässä mittakaavassa jaksottaisesti järjestyneistä meta-atomeista. Meta-atomit koostuvat tavanomaisista materiaaleista, mutta jos ne asetetaan toistuviin kuvioihin, järjestelmä voi saada useita epätavallisia ominaisuuksia, joita ei voida saavuttaa luonnollisilla materiaaleilla. Physical Review Letters -lehdessä julkaistussa artikkelissaan Extreme Asymmetry in Metasurfaces via Evanescent Fields Engineering: Angular-Asymmetric Absorption 

Aalto-yliopiston tutkimusryhmäkuvailee tutkimustaan, jossa he käyttivät gradienttimetapintoja muuttaakseen vastakkaisista kulmista tulevien aaltojen kontrastisuhdetta.

”Havaintomme osoittavat ensimmäistä kertaa, että tasaisella pinnalla voi olla äärimmäiset optisesti asymmetriset ominaisuudet kulmaspektrissä. Tämä on tärkeä merkkipaalu sekä fysiikan että teknisten tieteiden alalla”, selittää Xuchen Wang, joka on kolmannen vuoden tohtoriopiskelija Aalto-yliopistossa ja toimii tutkimuksen vastuuhenkilönä. Xuchen tutkii elektromagneettisia metapintoja professori Sergei Tretyakovin ohjauksessa.

”Tämä on kiistämättä jännittävä läpimurto. Vaikuttaa siltä, että rikoimme luonnossa vallitsevan kauniin symmetrisyyden. Toisaalta symmetrian kumoaminen kuitenkin avaa uusia mahdollisuuksia maanpuolustusteknologialle, lääketieteen mittauslaitteille, tietosuojalle ja niin edelleen”, Xuchen kommentoi.

Artikkeli julkaistiin lehden verkkojulkaisussa 19.12.2018. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.

Lisätietoja:
Xuchen Wang
Xuchen.wang@aalto.fi
+358-503097794
 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kirjan kansi, jossa tekstiä, kuvassa kallio, graffiteilla peitetty bunkkeri ja Aalto-yliopiston logo
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin

Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Moderni vaalea puu- ja metallirakennus rinteessä, ympärillä korkeita vihreitä puita ja sininen taivas
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla

Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
Uudella ultraäänineulalla saadaan kaksin- tai kolminkertainen määrä kudosnäytettä verrattuna aikaisempiin neulabiopsian menetelmiin. Kuva: Kalle Kataila, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan

Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.
Kaksi ihmistä juttelee vilkkaassa sisätapahtumassa, väkijoukko ja puinen katto taustalla.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Master the Room: Real-World Networking for Researchers - työpajat touko-kesäkuussa

Käytännönläheiset työpajat tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille ammatillisten verkostoitumistaitojen kehittämiseksi 28.5. ja 11.6.2026