Uutiset

Mitä näemme peilissä? Uudet metapinnat näyttävät ”kirkkailta” toisesta suunnasta, mutta ”tummilta” vastakkaisesta suunnasta

Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät metapintoja, joilla on äärimmäisen epäsymmetriset heijastusominaisuudet. Uuden keksinnön avulla voidaan kehittää pintoja, jotka toimivat joko vahvasti tai heikosti heijastavina riippuen siitä, missä kulmassa valo osuu pintaan.
Metamirrors show different things to different observers

Kun katsomme peiliä jostakin kulmasta, näemme kuvan kohteesta, joka sijaitsee vastakkaisessa suunnassa. Tämä johtuu siitä, että kohteesta siroava valo heijastuu peilistä katsojan silmien havaittavaksi. Tässä peiliheijastukseksi kutsutussa tapahtumasarjassa heijastuskulma on symmetrinen: jos peilin vasemmalla puolella seisova henkilö näkee peilin oikealla puolella seisovan henkilön, myös peilin oikealla puolella seisova henkilö näkee vasemmalla puolella seisovan henkilön vastaavalla tarkkuudella. Tavalliset peilit heijastavat valon aina symmetrisesti peilin kummaltakin puolelta. Aalto-yliopiston tutkijat onnistuivat hiljattain rikkomaan peilauskulman symmetrisyyden hyödyntäen gradienttimetapintojen (engl. gradient metasurface) käsitettä. Keinotekoisesti valmistetut pinnat voidaan suunnitella näyttämään ”kirkkailta” tietystä suunnasta, mutta samaan aikaan ”tummilta” vastakkaisessa suunnassa olevan katsojan näkökulmasta.

Metapinnat ovat tasomaisia, keinotekoisia materiaaleja, jotka koostuvat valon aallonpituutta pienemmässä mittakaavassa jaksottaisesti järjestyneistä meta-atomeista. Meta-atomit koostuvat tavanomaisista materiaaleista, mutta jos ne asetetaan toistuviin kuvioihin, järjestelmä voi saada useita epätavallisia ominaisuuksia, joita ei voida saavuttaa luonnollisilla materiaaleilla. Physical Review Letters -lehdessä julkaistussa artikkelissaan Extreme Asymmetry in Metasurfaces via Evanescent Fields Engineering: Angular-Asymmetric Absorption 

Aalto-yliopiston tutkimusryhmä kuvailee tutkimustaan, jossa he käyttivät gradienttimetapintoja muuttaakseen vastakkaisista kulmista tulevien aaltojen kontrastisuhdetta.

”Havaintomme osoittavat ensimmäistä kertaa, että tasaisella pinnalla voi olla äärimmäiset optisesti asymmetriset ominaisuudet kulmaspektrissä. Tämä on tärkeä merkkipaalu sekä fysiikan että teknisten tieteiden alalla”, selittää Xuchen Wang, joka on kolmannen vuoden tohtoriopiskelija Aalto-yliopistossa ja toimii tutkimuksen vastuuhenkilönä. Xuchen tutkii elektromagneettisia metapintoja professori Sergei Tretyakovin ohjauksessa.

”Tämä on kiistämättä jännittävä läpimurto. Vaikuttaa siltä, että rikoimme luonnossa vallitsevan kauniin symmetrisyyden. Toisaalta symmetrian kumoaminen kuitenkin avaa uusia mahdollisuuksia maanpuolustusteknologialle, lääketieteen mittauslaitteille, tietosuojalle ja niin edelleen”, Xuchen kommentoi.

Artikkeli julkaistiin lehden verkkojulkaisussa 19.12.2018. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.

Lisätietoja:
Xuchen Wang
[email protected]
+358-503097794
 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Väre. Kuva:Tuomas Uusheimo
Tiedotteet Julkaistu:

Selvitys muodin koulutuksen epäasiallisen kohtelun väitteistä on valmistunut

Perusteellinen selvitys Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muodin koulutuksen epäasiallisen kohtelun väitteistä on valmistunut.
Suomi 100 -satelliitti
Tiedotteet Julkaistu:

Vuosi avaruudessa! Suomi 100 -satelliitti on kuvannut ilmakehää ja revontulia sekä tutkinut avaruussäätä

Aalto-yliopiston nanosatelliitti voi jatkaa mittauksiaan vielä kymmenen vuoden ajan.
aalto university comet interceptor image: George Brydon, MSSL/UCL
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sekuntipeliä avaruudessa – Suomalaisteknologia kuvaa varhaisen aurinkokunnan salaisuuksia kuljettavan komeetan

Aalto-yliopisto ja VTT toimittavat kuvausteknologiaa Euroopan avaruusjärjestön missioon, joka tutkii aurinkokunnassamme ensimmäistä kertaa vierailevaa komeettaa. Luotain laukaistaan avaruuteen vuonna 2028.
Sotavangit
Tiedotteet Julkaistu:

Vankikortteja, haastatteluja ja kuulustelulomakkeita – uusi sovellus kokoaa tiedot yli 4000 suomalaisesta sotavangista

Sotavangit-verkkosovellus perustuu Suomesta ja Venäjältä koottuihin arkistomateriaaleihin.