Metsähovin radio-observatorio
Metsähovi on Suomen ainoa tähtitieteellinen radio-observatorio.
Metsähovin radio-observatoriossa tehdään musiikkia maailmankaikkeuden kanssa – äänitaide ja radioastronomia yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla
Miltä aurinkokunnan muodostuminen kuulostaa? Aalto-yliopiston tutkijat lyöttäytyivät yhteen äänitaiteilijan kanssa ja päätyivät musisoimaan tuhansien valovuosien päässä olevan molekyylikaasupilven kanssa.
Tuhansien valovuosien päässä, paikassa, jossa uudet aurinkokunnat ovat yhä muotoutumassa, molekyylikaasupilvi laulaa. Modernin tieteen ansiosta voimme soittaa mukana.
Eräänä toukokuisena iltana Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion hiljaisuudessa äänitaiteilija ja ambient-säveltäjä Heikki Lindgren sekä tutkijat Joni Tammi, Derek McKay ja Jere Raassina kokoontuivat live-esitykseen, jossa kuunneltiin salaperäistä astronomista ilmiötä, astrofysikaalista maseria.
Aurinkokunnan muodostumista kuuntelemassa
Kokeilun ytimessä olivat ilmiöt, jotka ovat kiehtoneet tähtitieteilijöitä pitkään: astrofysikaaliset maserit. Ne syntyvät kosmisissa molekyylikaasupilvissä, joissa stimuloitu emissio vahvistaa energian poikkeuksellisen voimakkaaksi ja kapeaksi radioaaltotaajuuskaistaksi. Ne ovat laservalon radiotaajuinen vastine, mutta havaittavissa vain radioteleskoopeilla. Maserit valittiinkin mukaan kokeiluun, koska niitä voidaan mitata poikkeuksellisen tarkasti. Siinä missä suurin osa avaruuden signaaleista on laaja-alaista kohinaa, maser ”laulaa” yhdellä, kirkkaalla sävelellä.
Maserit löytyvät usein kaukaa ulkoavaruudesta alueilta, joissa on muodostumassa tähtiä. Masereita tarkkailemalla voimme oppia lisää planeettakuntien, mukaan lukien oman aurinkokuntamme, synnystä. Musiikin tekeminen masereista on siis improvisaatiota sen saman fysiikan kanssa, joka teki meidät mahdolliseksi.
Kosmisen signaalin muuttaminen ääneksi
Signaalin saaminen kaukaa ulkoavaruudesta live-esitykseen vaati kuukausien valmistelun. Tutkija Derek McKay kehitti menetelmän, jolla Metsähovi Compact Array (MCA) -teleskoopeilla havaittujen maserien signaali voitiin käsitellä ääneksi. Kokeeseen valittiin maser G133.949+1.064, koska se tuottaa selkeimmän signaalin, joka on Metsähovin teleskoopeilla havaittavissa.
Maserin signaali muutettiin ääniaalloiksi ja ohjattiin Elektron Octatrack MKII -sampleriin reaaliaikaista musiikillista prosessointia ja harmonioiden luomista varten. Elektroninen esitys improvisoitiin hetkessä avaruudesta saapuvasta raakadatasta – mitään ei äänitetty tai sävelletty etukäteen.
“Tämä havainnollistaa hyvin teknisen tutkimuksen luonteen: idean pohjalta aletaan muokata laitteita käyttötarkoituksiin, joihin niitä ei ole suunniteltu tai tarkoitettu,” sanoo vanhempi tutkija Joni Tammi, Metsähovin radio-observatorion hankekoordinaattori.
“Kun ongelmia ilmenee, ne ratkaistaan lennossa tai niiden kanssa yritetään elää.”
Keskustelua luomakunnan kanssa
Signaali ei soinut yksin, sillä äänitaiteilija ja ambient-säveltäjä Heikki Lindgren yhdisti live-elektroniikan improvisaatioon jouhikon, perinteisen suomalais-karjalaisen jouhikanteleen, jonka ikivanha ääni kohtasi kaukaisen tähtipölyn äänen.
Mittalaitteiden rajoitteet olivat havaittavissa koko esityksen ajan. Tiimi antoi rajoitteiden kuulua – ne toivat teokseen inhimillisyyttä, tehden järjestelmien rajapinnoista osan musiikkia. Teknologia pysyi läsnä taiteessa käydessään sen kanssa vuoropuhelua.
“Kokeilun aikana löydetyt laitteiston rajat auttavat meitä kehittämään ja parantamaan menetelmiämme”, Tammi kertoo.
Tiimi uskoo tämän olleen ensimmäinen kerta, kun maserin signaalin kanssa improvisoitiin live-musiikkia. Aiemmissa projekteissa tallennettua radioteleskooppidataa on muutettu musiikiksi, mutta nyt maseria soitettiin ensimmäistä kertaa livenä. Tai kuten tiimi asian ilmaisee: tähtipöly kuuntelemassa tähtipölyä, halki vuosituhansien ja tuhansien valovuosien.
Projektissa Lindgreniä viehätti työskentely epävarmoissa olosuhteissa.
“Tämä on ollut upea mahdollisuus kokeilla uusia työkaluja äänitaiteen tekemiseen. Koen, että olemme avantgarden ytimessä”, hän sanoo.
Lindgren ei voinut suunnitella etukäteen sitä, miltä ääni oikeasti kuulostaisi.
“Minulla oli jonkinlainen käsitys siitä, miltä radioteleskooppidatan live-sonifiointi kuulostaisi, mutta lopputulos olikin hyvin erilainen, pieniä siniaallon murto-osia yhden sekunnin kehyksissä”, hän kertoo.
”Kyseessä oli täysin arvaamaton äänilähde, johon piti sopeutua hetkessä.”
Kokeilu tieteenalojen välillä
Poikkitieteellinen yhteistyö on harvoin mutkatonta, eikä se olisi tässä tapauksessa ollut lainkaan mahdollista ilman molemminpuolista uteliaisuutta. Metsähovin radio-observatorion Joni Tammen, Derek McKayn ja Jere Raassinan innostus ja omistautuminen taiteelliselle hankkeelle tekivät kokeesta mahdollisen ja muistuttivat, että tieteellinen mittaaminen ja utelias ihmettely eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.
Yhteistyö Metsähovin tutkijoiden ja Heikki Lindgrenin kanssa ei ole jäänyt yhteen kertaan. Viimeisimpänä se huipentui teokseen “Sonic Universe”, joka esitettiin Siirtymä-ambient-festivaalilla Tampereella syyskuussa 2026. Teos perustuu kvasaarien ja blasaarien sonifiointiin ja hyödyntää Metsähovin radio-observatorion havaintoaineistoa vuosikymmenten ajalta. Voit seurata yhteistyötä Instagramissa: @rastrsound.
Sonifiointikoe toteutettiin seuraavien osallistujien kanssa:
Heikki Lindgren – äänitaiteilija ja säveltäjä
Melanie Lindgren – tuottaja (etänä)
Joni Tammi – vanhempi tutkija, hankekoordinaattori Metsähovin radio-observatorion puolesta
Derek McKay – tutkija, MCA:n päätutkija, Metsähovin radio-observatorio
Jere Raassina – tohtorikoulutettava, MCA-insinööri, Metsähovin radio-observatorio
Hannu Karjalainen – dokumentointi ja editointi
Vesa Turunen – VTuR-äänentoistojärjestelmän suunnittelu
Lue lisää uutisia
Suomalaista designia ja opiskelijatöitä esillä Tokion ARTEK-myymälässä
Contemporary Collected -näyttelyssä esitellään suomalaista muotoilua, opiskelijoiden töitä sekä Suomessa toimivien niin nousevien kuin vakiintuneidenkin suunnittelijoiden, käsityöläisten ja valokuvaajien teoksia.
Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle
Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kykyä ajatella toisin, kyseenalaistaa totuttua ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Nando Malmelin kertoo, miten kuka tahansa voi kehittää avoimuustaitojaan.
Markkinoinnin tila 2026 -tutkimus: Tuloksellisuuden seuranta ja budjetointi edelleen verrattain heikoissa kantimissa
Markkinoinnin tila -tutkimus avaa tärkeitä näkökulmia suomalaiseen markkinointiosaamiseen ja markkinoinnin kehityskohteisiin.