Uutiset

Meidät on nähty! Elokuvan tulevaisuus esillä Porin SuomiAreenalla

Tervetuloa katsomaan Aalto-yliopiston palkittuja opiskelijaelokuvia nonstop-esityksenä Porin Taidemuseossa tiistaina 12. heinäkuuta 2022!
Meidät on nähty short films at SuomiAreena
Noora Dadu elokuvassa Perintö. Tapahtuman graafinen ilme Fanni Perälä

Cannes, Sundance, Venetsian ja Berliinin elokuvajuhlat, Oscarit – suomalainen elokuva saa tunnustusta maailman merkittävimmillä areenoilla laajemmin kuin koskaan. Uusien elokuvantekijöiden ote on monimuotoista, persoonallista ja raikasta. Meneillään on sukupolvenvaihdos ja sen myötä iso kulttuurinen muutos.

Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO on merkittävä toimija kotimaisella elokuva- ja audiovisuaalisella alalla, sillä se tarjoaa ainoana Suomessa yliopistotason elokuvataiteen koulutusta. Suuri osa elokuvan ja tv-draaman nykyisistä ja tulevaisuuden tekijöistä opiskelee tai on opiskellut ELOlla.

Nykyisten ja tulevaisuuden elokuvantekijöiden teoksiin on nyt mahdollista tutustua Porin SuomiAreenalla, Aalto-yliopiston Meidät on nähty! -lyhytelokuvatapahtumassa. Porin Taidemuseossa tiistaina 12.7. klo 11-18 pyörii kuusi ELOn opiskelijaelokuvaa tauotta. Voit vain saapua paikalle ja istahtaa nauttimaan.

Samat elokuvat on mahdollista nähdä syyskuussa myös Helsingin Oodissa ja osa on nyt nähtävissä YLE Areenassa:

Hei hei Tornio

Kaikki äitini puhelut

Haikara

Perintö

Aalto-yliopiston lyhytelokuvat SuomiAreenalla 2022

    KESTOMERKITSIJÄT (Roadmarkers), 2008, a film by Juho Kuosmanen

    KESTOMERKITSIJÄT (Roadmarkers), 2008, ohjaus Juho Kuosmanen, 19 min.
    Kolmas sija Cannesin elokuvajuhlien Cinefondation Competition -kilpailussa 2008

    Juhlitun ja palkitun ohjaajan varhainen opiskelijatyö. Elokuva käsittelee anteeksiannon vaikeutta suomalaisessa kulttuurissa, uutta alkua ja toivoa.

    Ohjaaja: Juho Kuosmanen, Käsikirjoittaja: Paula Mononen, Tuottaja: Toni Panula, Kuvaaja: Mika Vartiainen, Äänisuunnittelija: Pietu Korhonen, Leikkaaja: Maria Palavamäki, Lavastaja: Iina-Maija Koskinen, Rooleissa: Elina Hietala, Mikko Pörhölä, Jami Hyttinen

    HEI HEI TORNIO (Goodbye Tornio), 2021, a film by Emilia Hernesniemi

    HEI HEI TORNIO (Goodbye Tornio), 2021, ohjaus Emilia Hernesniemi 19 min.
    Elokuva on ensimmäinen Jussi-palkittu opiskelijatyö. Hei hei Tornio voitti Jussin vuoden 2021 parhaana lyhytelokuvana.

    Herkkä dokumentaarinen lyhytelokuva siitä, miltä tuntuu ylioppilaskirjoitusten jälkeen lähteä suureen maailmaan kokeilemaan omia siipiään.

    Ohjaaja & käsikirjoittaja: Emilia Hernesniemi, Tuottaja: Eveliina Mauno, Kuvaaja: Iiris Heikka, Äänisuunnittelija: Saku Anttila, Leikkaaja: Maija Karhula, Säveltäjä: Rolf Gustavson, Rooleissa: Vilma Tihinen

    KAIKKI ÄITINI PUHELUT (All My Mom's Phone Calls), 2021, a film by Iiti Yli-Harja

    KAIKKI ÄITINI PUHELUT (All My Mom's Phone Calls), 2021, ohjaus Iiti Yli-Harja, 10 min.

    Animaatio arjen vastuunkantajasta. Miten kaoottiselta ruuhkavuodet voivat tuntua, kun puhelimitse tukee omia lapsiaan, vanhempiaan ja sukulaisiaan isoissa ja pienissä asioissa?

    Ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja, kuvaaja, lavastaja, puvustaja, animaatio: Iiti Yli-Harja, Äänisuunnittelu: Ville-Matti Koskiniemi, Leikkaus: Lyydia Mäkipää, Säveltäjä: Pietu Arvola & Ville-Matti Koskiniemi, Rooleissa: Maija, Rai, Alli, Jukka, Iiti, Paula Roine, Sonja Järvisalo, Mari-Sohvi Miettinen, Jere Leinonen, Veera Tapper

    HAIKARA (Nesting), 2020, a film by Siiri Halko

    HAIKARA (Nesting), 2020, ohjaus Siiri Halko 20 min.

    Pikkupaikkakunnan rakennustyömaalta Helsinkiin töihin muuttava Veikka luulee, että hyvästit sujuvat ohimennen. Jäähyväisistä tulee kuitenkin absurdi tilanne, kun nostokurjesta löytyy vauva.

    Ohjaaja: Siiri Halko, Käsikirjoittaja: Petra Koivula, Tuottaja: Aino Niemi, Kuvaaja: Ari Virem, Äänisuunnittelija: Ossi Oikari, Leikkaaja: Saara Välimäki, Lavastaja: Aki Tarkka, Puvustaja: Aurora Frestadius, Säveltäjä: Emil Sana, Rooleissa: Mikko Kauppila, Sami Lanki, Samuli Jaskio, Tuire Tuomisto

    PERINTÖ (Mother’s Wrath), 2021, a film by Tuuli Sirkeinen

    PERINTÖ (Mother’s Wrath), 2021, ohjaus Tuuli Sirkeinen 16 min.

    Lyhytelokuva alati vihaisesta Tiinasta, joka kätkee kiukkunsa ollakseen esimerkillinen äiti lapselleen. Perheloman tunnelma kiristyy, kun teini-ikäinen Amanda haluaa ottaa askeleita kohti aikuistumista.

    Ohjaaja: Tuuli Sirkeinen, Käsikirjoittaja: Mikko Peltotupa, Tuottaja: Janne Lähteenmäki, Kuvaaja: Mikael Nieminen, Äänisuunnittelija Saku Anttila, Leikkaaja: Maija Karhula, Lavastaja: Ruut Mantila, Matti Maalismaa, Puvustaja: Meri Craig, Suvi Kajas, Säveltäjä: Karin Mäkiranta, Rooleissa: Noora Dadu, Elea Susipolku, Miiko Toiviainen, Sonja Kuittinen

    vanhempi mieshenkilö istuu kotisohvalla ja katsoo kameraan, sohvan selkänojan päällä on kasa pehmonalleja ja pöydällä palaa kynttilöitä

    POIKIEN PUHELIN (On Hold), 2020, ohjaus Laura Rantanen 20 min.
    Palkittu mm. Visions du Réel - dokumenttielokuvafestivaaleilla Sveitsissä.

    Poikien puhelin on dokumentti, jonka teemoja ovat ylisukupolvisuus ja sosiaalisesti rakennettu maskuliinisuus. Elokuva perustuu Väestöliiton Poikien Puhelin -palvelussa käytyihin keskusteluihin. Se on anonyymi keskustelupalvelu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille.

    Ohjaaja, käsikirjoittaja: Laura Rantanen, Tuottaja: Anna Mellin, Kuvaaja: Tomi Rislakki, Äänisuunnittelija: Iivo Korhonen, Leikkaaja: Menni Renvall, Rooleissa: Seppo Kotkanen, Hannu Luutonen, Topi Virtanen, Jukka Ukkonen, Vesku Santala, Rauno Koivunen, Risto Hartikainen, Anneli Koivunen, Kari Skogberg, Tuija von Konow, Markku Laine

    Aalto-yliopisto mukana SuomiAreenalla

    SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, jossa nostetaan vuosittain esiin teemoja ja tekoja, jotka vievät suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa. Aalto-yliopisto haluaa tämän vuoden SuomiAreenalla herättää keskustelua audiovisuaalisen alan tulevaisuudesta. Elokuva- ja tv-tuotannoista on mahdollista kehittää Suomen luovan talouden veturi, kunhan alan toimintaedellytykset turvataan. Avainasemassa tässä kehityksessä on korkeakoulutasoinen av-alan koulutus.

    Audiovisuaaliset alat rakentavat kulttuurista pääomaa

    Elokuva ja muut audiovisuaaliset teokset rakentavat ja kommentoivat kansallista identiteettiä. Ne taltioivat, välittävät ja esittävät paikallisia kulttuurisia piirteitä, ja niihin tiivistyy kullekin ajalle ja yhteisölle merkityksellisiä asioita. Lisäksi elokuvat ja sarjat kantavat kulttuurista muistia eteenpäin ja turvaavat osaltaan suomen kielen asemaa.

    Tämä on arvokasta kulttuurityötä, joka heijastuu meihin suomalaisiin mutta myös ulkoiseen Suomi-kuvaan. Ei ole yhdentekevää, millaisia tarinoita kerromme. Viime vuosina moniäänisyys suomalaisessa elokuvassa on lisääntynyt merkittävästi. Toimintaelokuvien ja huumorin rinnalle on syntynyt uudenlaista tarinankerrontaa omakohtaisemmista ja jopa arkisista kokemuksista. Tekijöiden kirjo rikastuttaa ja tuo elokuvakerrontaan tuoreita näkökulmia.

    Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELOn koulutus tarjoaa tilaa ja työkaluja oman äänen ja taiteellisen näkemyksen löytämiseen. Omaäänisyys onkin koulutuksen johtotähti, ja nimenomaan korkeakoulutasoisen koulutuksen vahvuus. Menestyvä elokuvakerronta syntyy viime kädessä tekijälähtöisyydestä ja intohimosta. 

    Audiovisuaalinen sisällöntuotanto on huippuosaamista

    Audiovisuaalisten sisältöjen tekeminen on korkeatasoista taiteellista, teknologista ja liiketoiminnallista osaamista vaativaa tiimityötä.

    Tuotannot vaativat kalliita laitteistoja ja studiotiloja sekä yleensä suuren työryhmän. Työssä tarvitaan johtamistaitoja, yrittäjyyttä, ymmärrystä työhyvinvoinnista ja ryhmädynamiikasta. Tekijäoikeuskysymykset vaativat tuekseen juridiikan osaamista.

    Suomessa ala on viime vuosina ammattimaistunut kokonaisvaltaisesti, ja eri osaamisalueilla on otettu isoja laadullisia loikkia. Aalto-yliopisto on uudistanut viime vuosina elokuva-alan koulutusta niin, että valmiudet tehdä onnistuneita elokuvatuotantoja sisältävät niin taiteelliseen kuin tuotantoon ja johtamiseen liittyvää osaamista.

    Av-alan tuotannot eivät siis ole helppoja eivätkä halpoja, ja sama pätee av-alojen koulutukseen: se sitoo resursseja — laitteita ja tiloja — aivan eri tavalla kuin suuri osa muusta korkeakoulutuksesta. Siksi elokuvataiteen koulutuksen erityisluonne tulisi huomioida myös sen rahoituksessa.

    Audiovisuaalisella alalla on nyt kasvun paikka

    Elokuva-, tv- ja koko audiovisuaalinen ala Suomessa on kasvanut ja kansainvälistynyt vauhdilla viimeisen viiden vuoden aikana. Suoratoistopalvelut ovat avanneet uusia jakeluväyliä ja kansainvälistä rahoitusta on entistä enemmän tarjolla.

    VTT:n ja Business Finlandin vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan suomalaisten tuotantoyhtiöiden liikevaihto kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2019 yli 40 %. Lisäksi EU-vientitulot aikavälillä 2016–2019 miltei tuplaantuivat: 21,6 miljoonasta 43 miljoonaan euroon. Kasvulla on ollut positiivinen vaikutus alan yritysten työllistämismahdollisuuksiin.

    Av-ala on siis yksi Suomen suurista luovan talouden mahdollisuuksista. Alalle ollaankin nyt rakentamassa av-alan kasvusopimusta, jossa julkinen sektori ja audiovisuaalisen alan toimijat määrittelevät yhdessä alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet sekä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet.

    Mutta kasvu ei synny itsestään eikä se pysy yllä ilman jatkuvaa työtä. Kansallisen elokuvan ja tv-draaman säilyttäminen, vahvistaminen ja kansainvälistyminen vaativat panostuksia — ja yksi tärkeimmistä on panostus opetukseen, tutkimukseen sekä niihin tarvittavaan infrastruktuuriin. 

    Lisätiedot:

    Laura Pekkarinen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija
    [email protected]
    puh. 050 4767565

    Outi Turpeinen, erityisasiantuntija (taide ja näyttelyt)
    [email protected]
    puh. 0504314194

    Lue lisää:

    Nainen vihreässä takissa puhuu puhelinkioskissa ulkona

    Suomalaisen elokuvan uusi nousukausi (ulkoinen linkki)

    Suomalainen elokuva niittää menestystä ja löytää yhä laajemmin myös kansainvälistä yleisöä. Mikä menestystä selittää?

    Kolme nuorta naista nauraa sylikkäin sohvalla

    Action! - Naisten vuoro (ulkoinen linkki)

    Elokuva- ja tv-alan tasa-arvohanke on selvittänyt tasa-arvon ja naisten työllistymisen esteitä.

    Aalto_ELO-60v_Film_School_Anniversary_Music_Video_filming_31-10-2019_photo_Mikko_Raskinen

    Yli 60 vuotta suomalaista elokuvakoulutusta (ulkoinen linkki)

    Suomalainen elokuvakoulutus alkoi ensimmäisten joukossa Euroopassa, ennen muita Pohjoismaita.

    • Julkaistu:
    • Päivitetty:

    Lue lisää uutisia

    Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten
    Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

    Uusi ympäristöystävällinen menetelmä selluloosan muokkaukseen kestäviä materiaaleja varten

    Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet selluloosan muokkausmenetelmän, jossa myrkyllisiä liuottimia käytetään alle kymmenesosa perinteisiin menetelmiin verrattuna. Innovaatiota on mahdollista soveltaa ympäristöystävällisiin nanokomposiitteihin, selluloosapohjaisiin membraaneihin ja biolääketieteellisiin laitteisiin, jotka tukevat kestävää materiaalikehitystä.
    Moderni vaalea rakennus, jossa on useita ikkunoita ja parvekkeita, ympärillä korkeita puita.
    Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

    Kouvolan tyhjät kiinteistöt käyttöön kiertotalousrakentamisella

    Aallon opiskelijat etsivät ratkaisuja Kouvolan kaupungin kiinteistöongelmiin.
    Kuvassa näkyy Kauppakorkeakoulun rakennus, sen vieressä oleva Kide-rakennus, sekä lipputangot ja puun oksa syksyisenä selkeänä päivänä.
    Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

    OP Ryhmän Tutkimussäätiön rahoittama hanke on selvittänyt muun muassa pankkiirien sukulaisten sijoitusintoa, ulkonäön vaikutusta palkkaukseen ja varjopankkitoimintaa

    Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Vaasan yliopiston toteuttama kolmivuotinen tutkimushanke on pureutunut rahoitusalaan ja rahoitusinstituutioihin tavanomaista syvemmälle. Hankkeen eri tutkimuksissa onkin jo paljastunut paljon perinteisen pankkitutkimuksen yli ulottuvaa – ja yhtä lailla arvokasta – tietoa.
    Läppäri. Kuva: Kalle Kataila
    Tutkimus ja taide Julkaistu:

    Väitöstutkimus kannustaa analytiikan integroimiseen osaksi yrityksen strategiaa

    Analytiikan johtamista ja henkilöstön analytiikkataitojen kehittämistä tarvitaan nykyistä suurempien hyötyjen saamiseksi analytiikasta.