Uutiset

Matemaatikkoja askarruttaneen A2-konjektuurin todistaja palaa juurilleen

Tuomas Hytönen siirtyi Helsingin yliopistolta Aalto-yliopistolle matematiikan professoriksi vuoden alussa.
Tuomas Hytonen
Tuomas Hytönen. Kuva: Mikko Raskinen

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkimusalani on matematiikka, tarkemmin harmoninen analyysi (harmonic analysis). Yksi tapa kuvata sitä on sanoa, että se käsittää signaalinkäsittelyn teoreettiset perusteet. Tämän muotoilun sudenkuoppana on mahdollinen jatkokysymys siitä, että mitä 6G-verkkoja nyt sitten olen kehittelemässä – vastaus on että en mitään, teen perustutkimusta. Voidaan sanoa että tämän päivän signaalinkäsittely on eilispäivän harmonista analyysiä, kun taas käytännön sovellukset tämän päivän tutkimukselle ovat vielä tutkimatonta maaperää. Kyse on siis perustavanlaatuisesta uteliaisuustutkimuksesta.

Miten sinusta tuli professori tai tutkija?

Tutkija olen ollut suurin piirtein 20 vuotta. Olen Aallon tai oikeammin sen edeltäjän Teknillisen korkeakoulun alumni matematiikan pääaineesta, ja viimeistään perusopintovaiheessa minulle alkoi jo olla selvää, että väitöskirja on opinnoilleni luonnollinen jatko. Sillä tiellä olen vieläkin.

Tässä välissä olen ollut ulkomailla, ja ensimmäinen paikka Otaniemestä lähdettyäni oli Delftin teknillinen yliopisto Alankomaissa. Vuoden olen ollut myös Turussa ja pisimmän aikaa itäisessä satamakaupungissa eli Helsingin yliopistossa.

Mitä pidät tähänastisen urasi kohokohtana?

Tähän nostaisin niin kutsutun A2-konjektuurin ratkaisemisen. Se oli alani avoin kysymys, ja kesällä 2010 onnistuin löytämään siihen ratkaisun. Julkaisuprosessi toki kesti ja tulokset ilmestyivät lehdessä vasta vuonna 2012. Tämä oli urani kannalta avainhetki ja on kantanut ihan tähän päivään saakka.

Mikä on mielestäsi tutkijan tärkein ominaisuus?

Ehkä semmoinen kriittinen uteliaisuus, että ei vain hyväksy valmiita vastauksia vaan vähän miettii että oliko tämä tosiaankin tässä. Sellaisestakin asiasta, joka on kiistattomasti totta, voi kuitenkin kysyä että onko tässä kaikki, voisiko tämän kiteyttää vielä selkeämmin tai tiivimmin, tai oliko tässä joukko totuuksia vaiko vain ilmentymisiä yhdestä aiheesta. Tiedon määrän kasvaessa erityisesti kiteyttäminen muuttuu koko ajan tärkeämmäksi, jotta kaikki se tieto pysyy hyödyllisenä ja käytettävänä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Minulla on hyvät odotukset päästä tekemään täällä omaa tutkimustani täysillä. Lisäksi Aallossa kiehtoo mahdollisuus vuoropuheluun soveltavampien alojen kanssa. Perustutkimus elää myös tällaisesta vuorovaikutuksesta hyvien kysymysten löytämiseksi. Sinänsä en näe että itse hyppäisin yksittäisen sovelluksen kehittämisen kelkkaan, vaan pysyn jatkossakin perustutkimuksen äärellä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Pitkä valkoinen kerrostalo kadun varrella.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hallitus asetti uudet tulorajat ara-asuntojen asukkaille – tutkijat selvittivät, kuka saa jatkossa asunnon suurissa kaupungeissa

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain selvitti, miten tulorajat muuttavat asukasvalintaa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Elina Kähkönen, Aalto-yliopisto
Nimitykset Julkaistu:

Elina Kähkönen on nimitetty Aalto-yliopiston strategisista läpileikkaavista alueista vastaavaksi päälliköksi

Elina Kähkönen on työskennellyt aiemmin Aalto-yliopiston Aalto Co-Educator-tiimin vetäjänä.
Suvi Hirvonen-Ere
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta

Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Viima-rakennuksen pääsisäänkäynti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä

Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.