Maa- ja vesitekniikan tuelta 500 000 euroa vesitekniikan tutkimukseen
Tukea ovat saaneet seuraavat vesitekniikan tutkimusryhmän tutkimushankkeet:
Professori Harri Koivusalo
Kuluttajakemikaalien käyttäytyminen vesistössä ja tekopohjavesilaitoksen raakaveden kontaminaatioriskin arviointi, 17 100 euroa
Valunnan ja kiintoaineen kulkeutumisen mallintaminen suometsissä, 120 000 euroa
Eroosio ja kiintoaineen kulkeutumismekanismit ojitetuilla metsäalueilla, 44 200 euroa
Professori Riku Vahala
Biologisten jätevedenkäsittelyprosessien datapohjainen mallinnus tilastollisin monimuuttujamenetelmin, 38 000 euroa
Edulliset adsorbentit veden ja jäteveden käsittelyssä, 20 900 euroa
Edistyneet prosessinohjausmenetelmät jätevedenpuhdistamoiden käytön optimoinnissa, 25 000 euroa
Orgaanisen aineen vaikutus nitrifikaation reaktionopeuksiin talousvesiverkoston biofilmissä, 58 400 euroa
Vedenpuhdistuslaitoksen orgaanisen aineksen poiston tehostaminen kalvosuodatuksella, 128 600 euroa
Haitta-aineiden poistuminen alhaisissa lämpötiloissa jätevedenpuhdistusprosesseissa, 45 000 euroa
Maa- ja vesitekniikan tuki ry on vuonna 1949 perustettu aatteellinen yhdistys, joka tukee vesitekniikkaa ja siihen liittyvää ympäristötekniikkaa ja maaperän suojelua myöntämällä apurahoja. Viime vuosina tukea on saanut runsaat 200 hanketta vuosittain.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.