Tarvitsemme luovia ratkaisuja globaalien ongelmien ratkaisemiseksi ja paremman maailman luomiseksi – ratkaisuja, jotka perustuvat tieteeseen. Yliopistokoulutuksen ytimessä oleva tiede on luova prosessi. Siksi yliopistot ovat aina luovuuden tyyssijoja. Konservatiivinen kilpailuympäristö kannustaa kuitenkin enemmän asteittaiseen kuin radikaaliin luovuuteen.
Miten siis voisimme olla luovempia ja radikaalimpia? Radikaali luovuus vaatii riskinottoa ja valmiutta suunnata resursseja myös riskialttiisiin hankkeisiin. Joskus se kannattaa. Kun riski on suuri, myös palkkioiden on oltava suuret. Radikaali luovuus on uhkapeliä.
Radikaali luovuus myös tarvitsee raaka-aineita radikaalisti uusien asioiden rakentamiseen. Raaka-aineita voivat olla yllättävien näkemysten sekoitukset, uudet tietoyhdistelmät, yhteistyö ja intohimo – ja joskus jääräpäisyys. Ennen kaikkea radikaali luovuus tarvitsee kuitenkin radikaaleja tekijöitä, joilla on taito kuvitella uutta.
Aalto-yliopisto, jos jokin, on luova yhteisö. Uskon, että olemme jo jossain määrin radikaalisti luovia. Meillä on monitahoinen organisaatio, hyvät kehykset vuorovaikutukselle, erinomainen infrastruktuuri, resursseja ja monia muita tarvittavia elementtejä. Ennen muuta meillä on kuitenkin lahjakkaat, kunnianhimoiset aaltolaisemme.
Ensimmäinen suomalainen satelliitti oli luova ja uhkarohkea projekti. Aalto-yliopisto otti suuren riskin kohdentaessaan resursseja kokemattomille, mutta kunnianhimoisille opiskelijoille – ja se totisesti kannatti.
Jaan Praks
Apulaisprofessori
Elektroniikan jananotekniikan laitos
Sähkötekniikan korkeakoulu
Unfolded
Unfolded -lehti esittelee luovuuteen ja vastuullisiin muutoksiin liittyviä monialaisia hankkeita, kokeiluja ja ajattelumalleja.
Radikaali luovuus
Mahdollistamme kokeilevaa toimintaa, joka haastaa vallitsevaa tilaa.
Lue lisää uutisia
Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä
Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.
Maamme, kaikkien -näyttely tarkastelee henkilökohtaista ja kansallista identiteettiä
Helsingin Taidehallissa avautunut Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely kysyy: keiden tarinoista Suomi rakentuu? Näyttelyn on kuratoinut FT, dosentti Annamari Vänskä.
Koneoppiminen purkaa avaruuden kemian arvoituksia
Tähtitieteilijät voivat havaita tähtipölyssä monimutkaisia kemiallisia “sormenjälkiä” – mutta monia niistä ei ole vielä tunnistettu. SpaceML-hanke yhdistelee koneoppimisen simulaatioita ja laskennallista kemiaa, jotta tutkijat voivat selvittää miten molekyylit muodostuvat ja kehittyvät avaruudessa.