Luentotallenteet valittiin vuoden opetusteoksi
![Lauri Partanen ja Riikka Puurunen](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_n/public/2019-12/chemopetus2.jpg?h=0d27ee61&itok=6Xt00TGc)
Kemian tekniikan korkeakoulun väki kokoontui 12. joulukuuta jo perinteeksi muodostuneille dekaanin glögeille nauttimaan hyvästä seurasta ja jännittämään vuoden opetus-, tutkimus- ja palvelutekojen julkistusta.
Vuoden 2019 opetusteoksi valittiin luentojen verkkotallenteet. Niiden ansiosta opiskelijoilla on mahdollista opiskella tärkeitä kokonaisuuksia joustavasti ja omassa tahdissa, ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä helpottaa opiskelijoiden stressiä ja mahdollistaa kurssien suorittamisen, vaikka sairauspoissaolot tai muut syyt estäisivät varsinaisille luennoille osallistumisen. Palkinnon opetusteosta saivat yliopistonlehtori Lauri Partanen ja professori Riikka Puurunen, jotka hyödyntävät ennakkoluulottomasti ja luovasti uusia opetusmetodeja YouTubesta blogeihin ja tietovisoihin.
![Akatemiatutkija Pekka Peljo on onnistunut monipuolistamaan ja laajentamaan erinomaisella työllään tutkimusrahoitustaan. Kuva: Kitty Norros / Aalto-yliopisto](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_d/public/2019-12/chemtutkimus.jpg?h=0d27ee61&itok=iRB2gox0)
Vuoden 2019 tutkimusteoksi valittiin tapa, jolla akatemiatutkija Pekka Peljo on onnistunut monipuolistamaan ja laajentamaan erinomaisella työllään tutkimusrahoitustaan. Vuosina 2018–2019 Peljo on saanut kaikkiaan 1,4 miljoonaa euroa ulkopuolista rahoitusta muun muassa EU:sta, Suomen Akatemialta ja Jenni ja Antti Wihurin säätiöltä.
![HR-koordinaattori Sanni Mero](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_d/public/2019-12/chempalvelu.jpg?h=3b0fb069&itok=j0in8beD)
Vuoden 2019 palveluteko on ammattimaiset palvelut ja apu, joita biotuote- ja biotekniikan laitoksen HR-koordinaattori Sanni Mero tarjoaa kaikille BIO2:n työntekijöille, hymyssä suin ja mahtavalla asenteella.
![Tapani Vuorinen](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_d/public/2019-12/chemvuorinen.jpg?h=0d27ee61&itok=3gHWy3kY)
Lisäksi dekaani Kristiina Kruus palkitsi tilaisuudessa Pirjo Kääriäisen ja Tapani Vuorisen ainutlaatuisesta näkyvyydestä ja yhteistyöstä. Voimakaksikon luoma Chemarts on loistava esimerkki todellisesta monialaisesta tutkimuksesta ja opetuksesta, ja se on näkynyt ja saanut valtavasti positiivista huomiota kotimaassa ja kansainvälisesti, Linnan juhlista Dutch Design Weekille ja Slushiin. Chemarts on myös todellista ryhmätyötä, johon osallistuu kymmeniä aaltolaisia Kemian tekniikan korkeakoulusta ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.
![Jukka Hassinen](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_d/public/2019-12/chemhassinen.jpg?h=3c22a9a7&itok=PXFmYUCK)
Vuoden 2019 mahdollistajan erityismaininnan sai FinnCERES-lippulaivan projektipäällikkö Jukka Hassinen, joka koordinoi lippulaivan toimintaa ehtymättömällä energialla ja antaumuksella ja löytää ikuisena optimistina positiivisen puolen jokaisesta haasteesta.
Kuvat: Kitty Norros
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/pexels-tima-miroshnichenko-5992553-%283%29.jpg?h=2c2d78ee&itok=kOaxt7fM)
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.![Kuvassa näkyvät Kauppakorkeakoulun opiskelijat Liina Röyskö ja Kerttu Lammi koulun pääovien edustalla.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Liina_Roysko_ja_Kerttu_Lammi_photo_Roope_Kiviranta_web.jpg?h=96533ab2&itok=T_SsLZJ_)